Titteleitä muuttuvan työelämän tarpeisiin

thinker-28741_960_720

Mantra raporteissa ja artikkeleissa on jo vuosia kertonut, että työelämä muuttuu. Muutos on jo täällä. On siis korkea aika keksiä uusia työnimikkeitä, joissa teemme tulevaisuudessa töitä erilaisissa jakamistalouspalveluissa.

Uuden työelämän konkreettinen tehtävänanto

Jotta kehitystyö saisi lentävän lähdön, Jakamistalous.fi:n Henni Ahvenlampi pyysi Yle Radio 1:n Aristoteleen kantapää -Facebook-ryhmän jäseniä pistämään prosessin käyntiin pilke silmäkulmassa tekemällä seuraavan ehdotuksen:

Onko ehdottaa modernia ja sukupuolineutraalia työnimikettä tehtävän hoitajalle, joka on kuluttajille suunnatun yhteiskäyttöpalvelun tilan ja palvelun palvelupisteen ja tarvikkeiden ylläpito- ja asiakaspalvelutyöntekijä? Nimikkeen pitäisi viestiä sen omaavalle omistajuudesta ja luottamuksesta ja asiakkaille monipuolisesta työnkuvasta ja luotettavuudesta.

Uuden työelämän nimikkeet

Saadut ehdotukset ehdottamisjärjestyksessä välihuomioiden kera. Numerot ovat Facebook-tykkäysten määriä ja useampia tykkäyksiä saaneet on korostettu. 

Yleisvalo 1
Yhteiskäyttöasiantuntija
Palveluvastaava 9
Välihuomio: Onpa lavea ja epämääräinen kuvaus. Antakaa työntekijän itse päättää ammattinimikkeensä niin onpahan tyytyväinen. 3
Välihuomio: Meillä on jo tosi monta johtajaa! 😀 8
Osa-aika presidentti 4
Yhteyshenkilö 1
Yhteysvastaava 1
Mahdollistaja 1
Jakovastaava  4
Välihuomio: Jakovastaava – Auts. Ei sentään 1
Käytättäjä
Käytönjärjestelijä
Käytännönasiantuntija
Arjen asiantuntija 1
Arjen helpottaja 1
Infrajeesari 2
Infraguru
2
Helpotusguru
Palveluguru 1
Ratkaisuguru 1
Osa-aikainen 1
Arjen osakas 1
Välihuomio: Kummeli ratkaisee tämänkin ongelman: ohjeistamispäällikkö 13
Välihuomio: Tätä minäkin olisin ehdottanut.

Kyttääjä 1
Arjen kyttääjä 1
Elinkaariasiantuntija
Välihuomio: Hiukkasen teoreettinen
Välihuomio: Joskus olen toiminut IT-laitteiden elinkaaripalveluitten vastaavana ja se oli hyvin käytännönläheinen duuni. 1
Työkiertäjä
Omanonnensatakoja
Respa 7
Aulaspesialisti
Eteis-executive
Välihuomio: Ottakaa tirehtööri käyttöön 1
Jantunen 5
Välihuomio: Samaa tulin ehdottamaan 1
Palvelutaitaja 2
Palvelutuottaja
2
Palveluosaaja
2
Hätäapuhenkilö
2
Yleisihme
Yleisihmeidentekijä
Välihuomio: Sen verran monitahoinen tuo työnkuvaus ettei kovin tarkkaa nimikettä kai löydy edes. 2
Taikuri 1
Välihuomio: Taitaa olla jo se nimike niin vakiintunut jo yhdelle ammattikunnalle, ettei ilman suurempia väärinkäsityksiä sovi nimikettä sijoittaa muulle.
Arjen Sankari 4
Välihuomio: Piti muuten kirjoittaa ”Arjen Taikuri” vaan ei Sankarikaan huono ole.
Jokapaikanhöylä 1
Välihuomio:  Tuo ei ole moderni
Mäkkaiveri 2
Yleism… anteeksi yleishenkilöjantunen
Service Coordinator 7
Välihuomio: Service Coordinator – niin saadaan vähän internationaalista meininkiä
Hei sinä siellä! 8
Hemmo
2
Välihuomio: Hemmo – Hemmotteluun saattaa kyllästyä 1
Välihuomio:  Eikä oo edes sukupuolineutraali, sehän on myös miehen nimi

Mutsi 4
Hämähäkkihenkilö 1
Talkkari 3
Välihuomio:  Talkkaria ja mökkitalkkaria itsekin aloin makustella
Työntekijä 2
Monitoimikone
3
Monitoimivastaava
Monipalvelupäällikkö
Joku 1
[palvelun nimi]pehtoori 1
[palvelun nimi]vouti 1
Välihuomio: Hoksasin vasta kommentin lähetettyäni, että tuo pehtoori sopinee paremmin yksityissektorille ja vouti puolestaan julkiselle puolelle. Nyt emme kai tiedä, kummasta on kyse. 2
Local Manager 1
Tilapäällikkö 1
Helppari 2
Apulainen 2
Arjen Apulaispäällikkö 1
Sekarassaaja 1
Joku toinen 2
Välihuomio:  ”Joku toinen” hoitaa hommat 2
Etunimi
5
Välihuomio: Antaa luotettavan kuvan myös asiakkaalle, kun voi sanoa, että **** huolehtii, että teillä on tarvittavat asiat kunnossa jne. 5
Välihuomio: Etunimi huolehtii 4

Manu
Välihuomio: Manu – Tai sitten se kuuluisa joku muu.
Tyyppi 1
Hyyppä 1
Välihuomio:  Miksi ihmeessä pitäisi olla sukupuolineutraali työnimike? Ihan haasua! Tuntuu, että kohta kaikki on sukupuolineutraalia
Välihuomio: Kyllä; joku ”emäntä”-loppuinen, niin käy varmasti kaikille.
Ratkaisuvastaava 1
Senior organisational support (SOS) 3
Välihuomio: vartiainensipilälindström. Ai niin, kysyit nimikettä työtä tekevälle… 3
Välihuomio: Meillä kaikki hommat hoitaa aina Joku. 2
Välihuomio: Ja samaten jos käy moka niin sen tekee aina kanssa Joku 2

Aulatyyppi 1
Aulapäällikkö
AssCleaner manager
Ekspertti 1
Sihteeri 1
Tempputyöllistetty 4
Monitoimija 1
Osa-aikainen heittopussi 2
Välihuomio: Pussi saattaakin olla liika maskuliininen
Asiakaspalvelusihteeri 1
Järjestäjä 2
Mahdollistaja 1
Concierge 1
Sujuttelija 3
Välihuomio: Jokos edeskäypä mainittiin? 1
Hoito
Välihuomio: Auts. Olen käyttänyt tätä titteliä sitten aivan väärään tarkoitukseen.
Välihuomio: Tämähän olisikin näppärä 😀”Yhteiskäyttöpalvelutilan ylläpito- ja asiakaspalvelutyöntekijä” = YTYAPU 5

Välihuomio: Kuulostaa kunnalliselta hankkeelta, mahdollisesti sos. Ministeriön aktiivimallilta työttömien työllistämiseksi. 2
Välihuomio Osa-aikahanke, jossa kyvyttömät yrittävät saada haluttomat tekemään mahdottomia -henkilö. 1

Haluatko osallistua jakamistaloustyönimikkeiden ideointiin?

Postaa ehdotuksesi ja ajatuksesi Jakamistalous.fi:n Facebook-sivulle.

Mainokset

Sitra palkitsi kolme jakamistalousyritystä

Fiksu-Arki-2018-01-26-palkintojenjako-7

Sitra järjesti Fiksu arki -yrityskilpailun, jonka osallistujien keskuudesta se seuloi esiin suomalaisten pienyritysten parhaat kestävän arjen ratkaisut. On merkittävää, että kymmenen palkitun yrityksen joukossa on kolme jakamistalousyritystä.

Palkitut fiksun arjen jakamistalouspalvelut ovat:

Sitran Fiksu arki -yrityskilpailun voittajat auttavat kuluttajia tekemään kestävämpiä valintoja arjessa esimerkiksi tavaroiden yhteiskäyttöä, vuokraamista ja kimppakyytejä helpottamalla, hävikkiruokaa hyödyntämällä ja tarjoamalla tietoa tuotteiden alkuperästä.

Kymmenen Fiksu arki- yrityskilpailun voittajaa pääsevät mukaan kehitysohjelmaan, jossa he saavat kumppaniksi ison yrityksen, tukea ratkaisunsa kaupallistamiseen, kehittämiseen ja kokeiluihin kuluttajien kanssa sekä kymppitonnin kehitysrahaa. Kehitysohjelmassa kilpailun voittaneet pienyritykset saavat ainutlaatuisen mahdollisuuden kehittää kestävän arjen kuluttajaratkaisujaan yhdessä tuomaristossa mukana olleiden suuryritysten kanssa. Yrityskumppaneina kilpailun tuomaristossa ovat Fazer, Gasum, IKEA, K-ryhmä, OP, Paulig, Realia Group, SATO, Tori.fi, Valio, Viking Line ja YIT.

Lue kaikista Fiksu arki -voittajista ja kilpailusta lisää Sitran sivuilta.

Sitra palkittiin maailman johtavana kiertotaloustoimijana

Sitra valittiin maailman johtavaksi julkisen sektorin kiertotaloustoimijaksi The Circulars Awards -kilpailussa Maailman talousfoorumin yhteydessä Davosissa, Sveitsissä. Lue lisää.

 

Ostossivusto tutki yhteiskäyttöajoneuvojen suosiota Euroopassa

yhteiskauttoajoneuvot_intro_top10

Tekstin on kirjoittanut Online PR Manager Anna-Maria Vuosmala ShopAlike.fi:stä. ShopAlike.fi on laadukas ja monipuolinen ostossivusto, joka tarjoaa helpon tavan ostaa muotia ja lifestyle-tuotteita netissä. Yhdelle sivustolle on kerätty yli sadan verkkokaupan tuotteet naisten, miesten ja lasten vaatteista kodin sisustukseen, kelloista koruihin sekä erä- ja urheiluvarusteista lemmikkientarvikkeisiin. ShopAlike.fi seuraa trendejä ja yhteiskäyttöajoneuvojen yleistyessä he ovat tutkinneet niiden käyttöä.

Tutkimus selvitti: Nämä Euroopan pääkaupungit suosivat eniten yhteiskäytettäviä ajoneuvoja

Yhteiskäytettävät ajoneuvot ovat yleistyneet viime vuosien aikana nopealla tahdilla ympäri maailman jakamistalouden suosion kasvaessa. Asenne ajoneuvokulttuuria kohtaan on kääntymässä vihreämmäksi ja moni miettii yhä tarkemmin omaa hiilijalanjälkeään. Nuoremmalle sukupolvelle auton omistaminen ei ole enää yhtä tärkeä statussymboli kuin se on ehkä ollut aikanaan suurille ikäluokille. Käytäntö on osoittanut, että yksityiskäytössä olevat autot palvelevat vain yhtä henkilöä tai perhettä, kun taas yksi yhteiskäyttöauto palvelee jopa 60 henkilöä. Yhteiskäyttöajoneuvot tuovat myös ratkaisun suurkaupunkien liikenneruuhkiin sekä pysäköintiongelmiin, sillä ajoneuvoa käytetään vain tarvittaessa, eikä se yleensä seiso pysäköitynä pitkiä aikoja.

Vertailusivusto ShopAlike.fi on suorittanut tutkimuksen yhteiskäyttöneuvojen tarjonnasta Euroopan pääkaupungeissa ja selvittänyt kuinka pitkällä kaupungit ovat ekologisessa kehityksessä. Tutkimuksessa on vertailtu yhteiskäyttöautojen, -polkupyörien ja -skoottereiden palveluntarjoajia ajoneuvojen määrään, saatavuuden (määrä/10 000 asukasta kohti) ja edullisuuden (hinta/ensimmäinen tunti) osalta 28 Euroopan pääkaupungissa.

Pariisissa suositaan ajoneuvojen yhteiskäyttöä eniten – Helsinki sijalla 17

Tutkimuksen mukaan Pariisi osoittautui yhteiskäyttöä eniten suosivaksi kaupungiksi, sijoittuen ensimmäiselle sijalle kaikissa kolmessa kategoriassa. Jaetulle toiselle sijalle sijoittuivat Bryssel, Berliini, Varsova, Wien ja Amsterdam, jotka tarjoavat kaikkia kolmea ajoneuvotyyppiä yhteiskäytettäväksi. Ateenasta tai Sofiasta ei taas löydy yhtään yhteiskäytettävää ajoneuvoa.

Helsinki on sijoittunut sijalle 17., joka kertoo ilmiön olevan vielä suhteellisen uusi Suomessa. Skootterit puuttuvat kokonaan tarjonnasta, mikä saattaa johtua osittain hankalista sääolosuhteista. Yhteiskäyttäajoneuvot ovat kuitenkin lisäämässä suosiotaan ja palveluntarjoajia onkin alkanut ilmestymään myös muihin Suomen kaupunkeihin. Vihreämmästä ajattelusta kertovat myös monet uudet hankkeet, kuten pääkaupunkiseudun robottiajoneuvojen saapuminen katukuvaan.

Tutkimuksen tulokset ja tarkemmat tilastotiedot löytyvät täältä.

 

Ideasta liikeideaksi ja palveluksi

Screenshot 2017-06-07 12.18.28
Tekstin on kirjoittanut Valtteri Lampinen
, ja se on ensin julkaistu Proakatemian Essee-pankissa. Proakatemia on Tampereen ammattikorkeakoulun yrittäjyyden yksikkö, jossa opiskelijat työskentelevät tiimiyrityksissä. Oppiminen tapahtuu aidon tekemisen ja kokemisen kautta. Projekteissa liikkuu oikea raha ja taloudelliset riskit ovat todellisia. Lisätietoja www.proakatemia.fi 

Activities Finland -palvelun syntyi

Efektin ja Otteen valmentajat Sami ja Tirri pitivät tiimeillemme yhteispajan tammikuun lopulla. Tämä pajan ajatuksena oli innovoida pienryhmissä uusia liikeideoita. Päädyttiin siinä Otteen Rikun kanssa samaan ryhmään, ja miltei heti tajuttiinkin että oltiin pyöritelty  jo aikaisemmin päissämme samantyylistä ideaa nettisivustosta, jonka kautta voisi vuokrata tuotteitaan tai myydä elämyspalveluitaan. Tätä lähdettiin sitten ideoimaan lisää ja tehtiinkin heti demosivusto Sharetribe-markkinapaikka pohjalla. Pajan lopussa esittelimme ideoitamme toisille ryhmille ja tämä idea sai paljon kehuja osakseen. Päätimme heti, että tämä ei jää vain ajatuksen tasolle, vaan Activities Finlandia lähdetään viemään myös käytäntöön.

Palvelumme ideana on, että kuka tahansa voi laittaa sivustollemme vuokrattavaksi esimerkiksi veneensä tai kanoottinsa. Palvelussamme voi myös myydä elämyspalveluita. Kuka tahansa voi esimerkiksi järjestää ohjattuja pilkkireissuja tai pyöräretkiä. Palvelumme on suunnattu lähtökohtaisesti turisteille, mutta sitä voi tietenkin käyttää kuka tahansa. Ajatuksena on että palvelumme kautta turisti saa kaupanpäällisenä autenttisen kokemuksen paikallisen ihmisen kanssa ja pääsee samalla aistimaan paremmin kulttuuriamme. Myös vuokrattavien tuotteiden ja myytävien palveluiden hintataso tulee olemaan todella kilpailukykyinen matkatoimistojen tarjoamiin palveluihin verrattuna sillä palveluiden tuottajat saavat itse hinnoitella tuotteensa, eikä tässä ei ole turhia välikäsiä. Otamme toki maksusuorituksista pienen komission jolla ylläpidämme, kehitämme ja markkinoimme sivustoa.

Sivustomme nimeksi valikoitui tosiaan Activities Finland. Nimi kertoo heti oleellisen ja se on myös hakukoneoptimoinnin kannalta suotuisa. Nyt kun sivusto on pystyssä, voimme alkaa jakamaan ja mainostamaan sitä sosiaalisen median kautta kunhan olemme ensiksi saaneet sinne tietyn määrän palveluita. On tietenkin tärkeää että saamme sivustolle alusta alkaen paljon ilmoittajia, joten tässä kohtaa toivomme apua myös kaikilta akatemialaisilta. Jos sinulle on jokin härpäke, jota olisit kiinnostunut vuokraamaan, laita se ihmeessä palveluumme ja ansaitse helppoja lisätienestejä. Voit myös alkaa vetämään Tampereelle saapuville turisteille esimerkiksi City Toureja tai vaikka pubikierroksia. Mahdollisuudet ovat rajattomat! Sivustolle on helppoa rekisteröityä joko Facebook-tunnuksilla tai vaihtoehtoisesti sähköpostiosoitteella.

Aivan yksinkertaista tällaisen palvelun pystyyn laittaminen ei kuitenkaan ole markkinapaikka Sharetriben käytön helppoudesta huolimatta. On paljon asioita, joita on pitänyt selvitellä ennen sivuston julkaisua. Esimerkiksi vastuuasiat: Olemmeko korvausvastuussa mikäli sivustomme kautta omaisuuttaan vuokranneelle henkilölle aiheutuu taloudellisia tappioita, tai mikä on vastuumme siinä kohtaa jos turisti sattuu hukkumaan jäihin palvelumme kautta myydyllä pilkkiretkellä. Lähdetään nyt viemään tätä varsin uutta ideaa ihan tosissamme eteenpäin ja katsotaan miten homma lähtee toimimaan. Toivottavasti saadaan kuluvan kevään ja kesän aikana sivustolle hyvä määrä rekisteröityneitä käyttäjiä ja tätä kautta erilaisia tuotteita ja palveluita. Tietenkin mainontaan täytyy satsata ja hankkia yhteistyökumppaneita, joiden avulla saadaan näkyvyyttä sivustollemme. Olemmekin käyneet keskusteluja yhteistyöstä Visit Tampereen kanssa ja he ovat ilmaisseet kiinnostuksensa palveluamme kohtaan. Tulemmekin saamaan heiltä myös markkinoinnillista tukea lähitulevaisuudessa.

Oli kyllä kaiken kaikkiaan hyvinkin onnistunut paja. Kannattaa varmaan enemmänkin harrastaa akatemialla tällaista yhteistä innovointia myös muiden tiimien kanssa niin saattaa olla että löytyy yhteisiä mielenkiinnon kohteita, ja sitä kautta myös potentiaalisia projektiaihioita. Jakamistalous tulee joka tapauksessa nostamaan päätään lähitulevaisuudessa, ole sinäkin edelläkävijä ja käy rekisteröitymässä palveluumme osoitteessa www.activitiesfinland.com.

Vaatiiko jakamistalous yhteisöllisyyttä? Ei, mutta joukkorahoituskampanjan onnistuminen vaatii.

SharingEconomySwissKnife_small_800.jpg
Tekstin ovat kirjoittaneet Liiterin projektipäällikkö Juuso Lautiainen ja markkinointipäällikkö Henni Ahvenlampi CoReorient Oy:stä. Henni on myös yksi jakamistalous.fi -päivittäjistä.

Jakamistaloutta vai käyttöoikeustaloutta?

Harvard Business Review ravisutti kuuluisassa artikkelissaan The Sharing Economy Isn’t About Sharing at All, että jakamistaloudessa ei ole lainkaan kyse jakamisesta, vaan oikeudesta käyttää tuotteita ja palveluita maksua vastaan. Kirjoittajat toteavat, että perheen kesken tavaroita voidaan jakaa ilman rahanvaihtoa luottamuksesta omistajien ja lainaajien välillä. Mutta kun käyttäjien väliin tulee yritys, muuttuu toiminta jakamisesta toisen tavaroiden käyttöoikeudesta maksamiseen.

He tutkivat muun muassa ZipCaria, maailman suurinta autojen vertaisvuokrauspalvelua ja saivat selville, että käyttäjät eivät kokeneet niitä velvollisuudentunteita toisiaan kohtaan, joita heille tulee lainatessaan toiselta ihmiseltä suoraan jotain asiaa ilmaiseksi. Palvelun käyttäjät maksoivat toisten ihmisten autojen käytöstä ja kokivat palvelun samantyyppiseksi kuin hotellin käytön: muutkin käyttävät samoja autoja, mutta muita auton käyttäjiä ei silti tarvinnut tavata. Käyttäjäkeskeinen ZipCar oli jossain vaiheessa pyrkinyt järjestämään tapaamisia käyttäjiensä kanssa sekä luomaan yhteishenkeä, mutta taktiikka ei ollut tuottanut tulosta. Muita käyttäjiä ei nähty luotettavina vertaiskäyttäjinä, vaan lähinnä toivottiin, että yritys, eli ZipCar, huolehtisi, että palvelu toimii reilusti.

Harvard Business Review:n artikkelin kirjoittajat olivat huomanneet saman ilmiön kyytipalvelu Lyftin kanssa. Verrattuna Uberiin, Lyft mainostaa itseään ”Olemme auton omistava ystäväsi” ja alleviivaa autokyydin jakamista, kun taas Uberin iskulause on ”Parempi, nopeampi, ja halvempi kuin taksi”. Tuloksena on Uberin huomattavasti kovempi ja suuremmaksi kasvanut business.

Moderni jakamistalous antaa käyttöoikeuden, mutta ei pakota sosiaalisuuteen

Helsingin Teurastamolla on ollut syksyn ajan arkea helpottava 24h-laitevuokraamo Liiteri, josta on saanut helposti myös muita kestävää elämäntapaa helpottavia palveluita. Palvelun vakinaistamisen joukkorahoituskampanja on tällä hetkellä meneillään Joukonvoimassa.  

ZipCarin lailla myös Liiterin kehittäjät päättivät järjestää pikkujoulut käyttäjilleen ymmärtääkseen käyttäjiensä tarpeita paremmin. Paikalle tulikin yksi ihminen (kiitos Paula!). Suuremman henkilökohtaisen glögi- ja piparimäärän lisäksi kehittäjät jäivät pohtimaan yhteisön roolia palvelussa eli työvälineiden yhteiskäytössä ja korjauskulttuuria edistävien palveluiden käytön helpottamisessa.

Liiteri-palvelussa pääsy harvoin käytettäviin hyödyllisiin kodin kunnostus- ja siivousvälineisiin kuten höyry- ja tekstiilipesureihin ja eri sähkötyövälineisiin on tehty niin helpoksi kuin pienillä resursseilla on ollut mahdollista. Palvelua tuottava yritys CoReorient, joka tuottaa myös muita reiluja jakamistalouspalveluita, omistaa vuokrattavat laitteet. Käyttäjän ei laitetta noutaessaan tarvitse tavata edes Liiterin työntekijää – jos ei halua! Vuokralaitteen saa noudettua 15-25 vuorokausihintaan HSL-kortilla Helsingin Kalasataman Teurastamolla olevasta Liiteri-kontista ympärivuorokauden itselle sopivaan aikaa. Käyttäjien ei tarvitse osallistua yhteisön toimintaan hyödyntääkseen yhteiskäyttöpalvelua, mutta käyttäjien toiveita ja ehdotuksia kuunnellaan aktiivisesti ja toteutetaan aina mahdollisuuksien mukaan.

Tue kestävää kaupunkikulttuuria ja osallistu Liiteri-palvelun joukkorahoituskampanjaan

Mikäli kaipaat Liiterin tyyppistä palvelua arkeesi, sen kehittäjät toivovat sinulta henkilökohtaista apua osallistumisella joukkorahoituskampanjaan. Liiteri ei nimittäin jatku ellei kampanja saa joukkorahoituksen minimitavoitetta, eli 4000€, kasaan perjantaihin 16.12.2016 mennessä.

Joukkorahoittaminen ei onnistu ellei ole yksilöitä, kuten sinua ja minua, jotka rakentavat ja rahoituksellaan mahdollistavat haaveita niiden alkutaipaleella. Liiteriä kehittävän CoReorient oy:n yrityskumppaneina hankkeessa ovat K-rauta -ketju ja SER-Kierrätys, jotka ovat luvanneet tuplata tukieurosi. Eli kun rahoitat kympillä kehityskassaan kilahtaakin 20€!

Jos et tarvitse Liiterin palveluita itse juuri nyt, osta arkea helpottavia joukkorahoitusvastikkeita ja tee jouluteko osoitamalla ne Vailla vakinaista asuntoa ry:lle. VVA tukee asunnottomuuden kanssa kamppailevia valtakunnallisesti ja käyttää saadun tuen Helsingin Kalliossa sijaitsevan matalan kynnyksen olohuone Vepan putsaamiseen ja kunnostamiseen.

Osallistu Liiterin joukkorahoituskampanjaan: joukonvoima.fi/liiteri

Jakamistaloutta Mindtrek 2016 -tapahtumassa

sekamelska

Tekstin on kirjoittanut ammattijärjestäjä Milla Havanka, joka ylläpitää Mekaselska -blogia. Kirjoitus on julkaistu ensin Mekaselskassa ja se on viimeinen osa kirjoittajan kolmesta Mindtrek 2016 -tapahtumasta kirjoittamastaan postauksesta. Mindtrek on Tampereella jo 20 vuoden ajan järjestetty vuosittainen teknologiakonferenssi, jonka yksi teemoista tana vuonna olivat Älykkäät kaupungit.

Jakamistalous kaupungeissa

Olin Tampereella Mindtrek 2016 -tapahtumassa ja tämä teksti liittyy viimeisen tapahtumassa kuulemaani esitykseen.

Viimeinen kuuntelemani Mindtrekin sessio pidettiin keskiviikkona aamupäivällä. Paneeli käsitteli jakamistaloutta kaupungeissa ja keskusteluun osallistuivat Mia Åkerblom (Linz), Joel Järvinen (Uber Suomi), Pekka Möttö (Tuup.fi), Harri Paloheimo (PiggyBaggy), Johanna Kohvakka (From Waste to Taste) ja Roope Mokka (Demos Helsinki).

Mia Åkerblom jutteli Linzin vanhasta tupakkatehtaasta, jonne on perustettu mm. yhteistyöskentelytiloja. Kimppakyytisovellukset ovat myös suosittuja. Jakamistalouden haasteena on hänen mielestään ihmisten hieman kapeakatseinen ajattelutapa. Esimerkkejä ja malleja muualla hyvin toimivista palveluista kaivataan.

Joel Järvinen esitteli Uberin yksinkertaista toimintaperiaatetta: paina nappia, saat kyydin. Hän muistutti, että auto on yleensä perheen toiseksi suurin investointi, kuitenkin se on käyttämättömänä melkein koko ajan ja tarvitsee parkkitilaa kun ei ole aiheuttamassa liikenneruuhkaa.

Pekka Möttö kertoi startupistaan Tuupista. Sen tarkoituksena on tehdä eri liikkumismuotojen yhdistämisestä helppoa. Sovelluksessa on älykäs reitin suunnittelu ja digitaalinen lippukioski. Siitä voisi ostaa yhtä lailla tutun yksittäislipun bussiin kuin lomakuljetukset bussilla ja veneellä saarimökille.

Harri Paloheimo aloitti muistelemalla PiggyBaggyn syntytarinaa. Hänen piti viedä autottomana mikroaaltouuni korjaukseen. Siinä uunia ikeakassilla raahatessaan ja käytännöllisesti katsottuna tyhjiä ohiajavia autoja vilkuillessaan hän mietti, että täytyy olla tehokkaampi tapa hoitaa asia. Syntyi tavaroiden kimppakyytipalvelu PiggyBaggy.

Yrityksellä (CoReorient Oy) on muutakin meneillään. Älykontti toimii kylätilana, jonka avulla voidaan toteuttaa asukkaille paikallispalveluita. Kylätilaan voisi tilata kotiinkuljetuksia ja pidentää liikkeiden aukioloaikoja. Nyt menossa on kiertotalouspilotti Liiteri, jossa K-raudan työkaluja voi vuokrata, jopa kotiin kuljetettuna.

mekaselska-mindtrek2016-12

Johanna Kohvakka

Johanna Kohvakan vetämä kiertotaloushanke From Waste to Taste taistelee ruokahävikkiä vastaan. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa on perustettu ruoankierrätyskeskus ja hävikkiruokaravintola Loop. Hävikkiruokahan on täysin syömäkelpoista ruokaa, joka ei vain tule syystä tai toisesta syötyä. Ravintolassa siitä tehdään korkealuokkaisia annoksia ammattikokkien johdolla – kunkin päivän menu on vain yllätys. Hankkeen tarkoituksena on myös työllistää vaikeasti työllistyviä ihmisiä kuten maahanmuuttajia ja pitkäaikaistyöttömiä.

Hävikkiruoan syntyyn olemme me ruokakaupassa asioivat kuluttajat osin syyllisiä: otamme hedelmätiskistä mieluummin sen keltaisen kuin pilkullisen banaanin, luulemme virheellisesti parasta ennen -päiväyksiä viimeisiksi käyttöpäiviksi.

Kauppiaat suhtautuvat nykyään positiivisesti hävikkiruoan hyötykäyttöön. Aiemmin vastuukysymys oli epäselvä, mutta Eviralla on nyt selkeämmät ohjeet ruoka-avun käytöstä ja hävikkiruoka saadaan tehokkaammin hyödynnettyä. Imagon kohenemisen lisäksi jätemäärän väheneminen säästää rahaa.

mekaselska-mindtrek2016-13

Roope Mokka

Roope Mokka Demos Helsingistä pohti esityksessään jakamistalouden syitä ja seurauksia ja käski kaupunkien ymmärtää viisi asiaa:

* kaupungit ovat innovaatioalustoja – mutta painopisteen tulee olla ihmisissä ja kokeiluissa, ei teknologiassa
* alustayhtiöt eivät ole kaikki samanlaisia – sellaisia tulee tukea, joita käyttäjät hallinnoivat, jotka mahdollistavat ihmisten kohtaamisia ja joilta ei voi sulkea ketään pois
* arvoa luodaan käytöllä, ei tuotannolla – ei tule tuottaa jatkuvasti uusia taloja ja rakennuksia vaan käyttää paremmin jo olemassaolevia
* kaupunki jakaa jo nyt – kadut, elokuvateatterit jne ovat jakamistalouden muotoja
* kaupungista tulee alusta – mutta meidän tulee päättää millainen siitä tulee, etteivät koodarit ehdi ensin

Kaupungin ja asukkaiden yhteisten kokeilujen tulee johtaa aitoihin toimintatapojen ja sääntöjen muutoksiin, ei jäädä vain puheen tasolle.

Hyvä lukija, jos osallistut johonkin jakamistaloutta käsittelevään tapahtumaan ja haluat kirjoittaa siitä blogipostauksen, julkaisemme kirjoituksesi mielellämme Jakamistalous.fi -blogissa. Blogia tuotetaan vapaaehtoispohjalta, eikä kirjoittamisesta ikävä kyllä makseta palkkiota. Ota yhteyttä

Lue myös:
* Mindtrek 2016, päivä 1: Kiertotalouden välttämättömyys, kyberuhkien ajan kotivara ja ihan oikea kyborgi
* Mindtrek 2016, päivä 2: Pokemon GO, älykkäät kaupungit ja innovaatiokeskukset

Joukkorahoituksella toteutetaan vaikka ekologinen leipomo

knehtila%cc%88netti

Knehtilän luomutilalle Palopuron kylälle Hyvinkäälle voidaan toteuttaa joukkorahoituksella käytännön esimerkki ruoantuotannon kiertotaloudesta.

Tilalla viljeltävän viljan kuivaus ja Samsara-leipomon leipomotuotteiden valmistus voitaisiin toteuttaa paikallisella kiertotalousprosessilla eli Palopuron symbioosilla tilan itse tuottamalla energialla. Tällöin koko leivän tuotantoprosessi toimisi paikallisella biokaasulla, jota saadaan viljelykierrossa viljeltävien viherlannoitusnurmien biomassasta yhdistettynä hevosen- ja kananlantaan. Prosessin tehokkaan kierron ideana siis on, että pelloilla kasvava vilja jauhetaan tilan myllyssä jauhoksi, joka jalostetaan leiväksi asti paikallisessa luomuleipomossa.

Tilalla syntyy biokaasua myös yli oman tarpeen. Ylimääräinen kaasu jalostetaan liikennepolttoaineeksi autoille ja maatilan työkoneille. Lisäksi biokaasutuksen mädätysjäännös hyödynnetään maanparannusaineena ja lannoitteena alueen tilojen pelloilla.
samsara_kuvituskuvanetti

Luomuleipomo voidaan mahdollistaa yhteisörahoituksella

Knehtilän tila ja Samsara-luomuleipomo ovat aloittaneet joukkorahoituskampanjan. Joukkorahoituksen onnistuminen mahdollistaisi Samsaran muuton Knehtilän tilalle, uuden luomuleipomon rakennuttamisen ja Samsaran liittyminen osaksi paikallista luomuyrittäjien olemassa olevaa verkostoa.

samsaranetti
Samsaran luomuleipää

Knehtilän tilaa viljelee Markus Eerola, joka on viljelijä jo kahdeksannessa polvessa. Luomuleipuri Peter Zukale on vastaavasti aloittanut leipomisen Samsara-leipomossa jo 1980-luvulla ennen virallisen luomua alkua, kun puhuttiin vielä orgaanisesta viljelystä.

Knehtilässä ja Samsara uskotaan, että paikallista yhteistyötä tekemällä voidaan luoda Suomen olosuhteisiin sopivaa pienimuotoista kiertotalouden mukaista luomutuotantoa. Joukkorahoitusta tarvitaan, jotta toimintoja voidaan suunnitella yhdessä alusta alkaen, niin että ravinteet kiertävät oikealla tavalla paikallisesti. Nyt koossa on 34 270 €:a ja 43 rahoittajaa. Tavoite on 800 000 €.

Miksi joukkorahoitus?

Jakamistalouden perusta on resurssien yhteiskäytössä. Joukkorahoituksen avulla, voit liittyä joukkoon ja joko ostamalla ennakkoon, lainaamalla tai tulemalla omistajaksi muiden kanssa voit olla mahdollistamassa tärkeäksi kokemasi hankkeen. Joukkorahoituksella myös jaetaan riskiä. Kun rahoitussummat ovat pieniä, ei yhden sijoittajan riski kasva liian suureksi.

Samsaran kampanjassa mukaantulija voi tulla leipomon omistajaksi 100 eurolla, antaa mikrolainan 100 euroa tai tehdä tukiostoksen 10 euroa.

– Haluamme voida tuottaa tuotannon sivuvirroista uusiutuvaa energiaa ja vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista, toteavat Markus Eerola ja Peter Zukale.

samsara1netti
Knehtilän isäntä Markus Eerola ja Samsaran leipuri Petter Zukale kutsuvat teidät mukaan.

– Kaikki kiertotaloustien kulkijat toivotetaan tervetulleiksi tutustumaan Knehtilän tilaan ja Palopuron kylään Hyvinkäällä.
Osoite: Knehtilän tila, Haapasaarentie 75, 05470 Hyvinkää

Jos haluat olla mahdollistamassa heidän luomuleipomoaan, osallistu joukkorahoituskampanjaan tästä: www.ehtaraha.fi/kampanjat/samsara

Facebookissa: samsaranuusileipomo