Sähköautojen joukkorahoituskampanja käynnissä!

EkoRent
Pääkaupunkiseudulla vuodesta 2014 toiminut EkoRent kerää joukkorahoitusta kahden uuden palvelupisteen avaamiseen.

Yhteiskäyttöautot ovat tärkeä osa jakamistaloutta ja sähköautot vähentävät autoilun ympäristökuormitusta merkittävästi. Suomeen on rekisteröity alle tuhat sähköautoa, ja syy lienee autojen suhteellisen korkea ostohinta. Käyttökulut ovat kuitenkin perinteistä bensa- tai diesel-mallia alhaisemmat. Joukkorahoituksen avulla haetaankin nyt käyttäjiä ja rahoituskierrokselle osallistuvat saavat vastikkeeksi edullista ajoaikaa.

Ensimmäisen kampanjaviikon aikana saatiin kasaan jo lähes neljännes tarvittavasta rahoituksesta. Koko kampanja-aika on kuusi viikkoa. EkoRentin perustaja Juha Suojanen kertoo, että suurin haaste itse kampanjan tekemisessä oli viestinnällinen: Miten saadaan asia esitettyä mahdollisimman yksinkertaisesti, kiteytetyssä ja selkeässä muodossa. Promovideon tekoon haettiin ulkopuolista apua.

Käsillä olevassa kampanjassa rahoitetaan siis tuntipohjaista vuokrauspalvelua sekä tarjotaan yrityksille näkyvyyttä EkoRent autoissa. Tämän lisäksi EkoRent tarjoaa avaimet käteen -yhteiskäyttöpalvelua taloyhtiöille ja yrityksille. Juha Suojasen mukaan kaavoituksessa olisi vielä paljon kehitettävää, jotta parkkipaikkoja ei tarvitsisi rakentaa uudiskohteisiin rakennettavien asuinneliöiden suhteessa. Asunnoista tulee sitä kalliimpia, mitä enemmän pääomaa joudutaan sitomaan parkkipaikkoihin. Uutta ostajaa voisi parkkipaikan sijaan kiinnostaa enemmän taloyhtiö, jolla on jo valmiiksi käytössä autojen yhteiskäyttöpalvelu.

Juhan vinkit joukkorahoituskampanjan tekijöille ovat seuraavat:
1. Etsi asiakkaitasi yhdistäviä asioita.
2. Rakenna vastikkeet sopiviksi.
3. Tee myyntimateriaali ja aloita ennakkomarkkinointi hyvissä ajoin.
4. Hyödynnä kaikki omat kontaktisi ja uskalla tavoitella uusia.

Voit osallistua EkoRentin kampanjaan täällä ja täällä!
Mainokset

Vieraileva kirjoittaja Pekka Mäkelä: Onko kuluttajista yhteiskunnan uudistajiksi?

Thorstein Veblen - Theory of the leisure class by alexisorloff I http://www.flickr.com/photos/aorloff/4353268909/ I CC-BY license (http://creativecommons.org/licenses/by/2.0/deed.en) (cropped)

On kulunut 114 vuotta siitä, kun norjalaista syntyperää oleva yhdysvaltalainen taloustieteilijä Thorstein Veblen totesi Marxin näkemyksen yhteiskunnan perusristiriidasta vanhentuneeksi. Kirjassaan Theory of the Leisure Class (1899, suom. v. 2002 nimellä Joutilas luokka) Veblen katsoi ihmisen vieraantumisen perustaksi kulutuksen välityksellä käytävän kilpailun, ei tuotantovälineiden yksityisen omistuksen.

Veblenin oivallukseen vaikutti epäilemättä Marxin kuoleman jälkeisten parin vuosikymmenen ajan Yhdysvalloissa jatkunut hyödykkeiden kysynnän, saatavuuden ja valikoiman suorastaan eksponentiaalinen kasvu, jonka itse tuotantovälineiden teollinen valmistus mahdollisti. Työtä tekemättömän yläluokan tavat kerskua varallisuudella olivat alkaneet valua alaspäin: kulutuskilpailu mursi kohtuullisuutta ylläpitäneen moraalisen padon kyltymättömälle tavarannälälle.

Euroopassa työväenliike tunnetusti jakaantui kahtia: vallan sai revisionistinen siipi, joka suostui kompromisseihin pääomapiirien kanssa taatakseen (myös) edustettaviensa jatkuvan vaurastumisen. Sosiaalidemokraattien johdolla luotu hyvinvointivaltio onnistui patoamaan työväenliikkeen radikaalin fraktion leviämisen läntiseen maailmaan ja samalla takaamaan tuotantopääomalle suotuisat toimintaedellytykset.

Jo Veblen havaitsi, että politiikan ohjakset tahtovat luisua ”liikemiehille”, joiden intressit eivät vastaa kansalaisten enemmistön etuja. Kirjailija Günter Grass kuvasi runsas vuosisata myöhemmin vallitsevaa tilannetta Helsingin Sanomien (vuonna 2005) julkaisemassa artikkelissa: ”Parlamentti ei (näin) ole ratkaisuissaan suvereeni. Se on riippuvainen mahtavista työnantajajärjestöistä,pankeista ja konserneista, joita ei koske minkäänlainen demokraattinen valvonta. Lainsäätäjä tekee itsensä naurunalaiseksi. Parlamentista tulee pelkkä pörssin sivukonttori. Demokratia alistuu globaalin, nopealiikkeisen pääoman saneluratkaisuihin.”

Valtion rooli on läntisessä maailmassa minimoitunut uusliberalistisen ideologian voittokulun myötä. Kansallisvaltioon kiinteästi kytketty kansalaisuuden käsite ohenee lähes olemattomaksi siihen liittyvien jäsenetujen huvetessa. ”Kansa  kaikkivaltias” näyttää koostuvan vanhaan satuun nähden käänteisesti keisarilaumasta ilman vaatteita. Korren kantaminen kekoon kerran määrävuosina jättää edustuksellisessa demokratiassa aneemisen kuvan yksilön mahdollisuudesta vaikuttaa yhteisiin asioihin.

Nyky-yhteiskunnassa kuluttajasta on tullut keskeinen subjekti sanan molemmissa merkityksissä ja ostovoiman käytöstä päivittäinen äänestystapahtuma markkinapaikalla. Holhottuna ja manipuloituna päätöksiään tekevän kuluttajakuninkaan valta näyttää silti yhtä näennäiseltä kuin yksittäisen kansalaisen valta politiikassa.

Kuluttajan valtaistumisesta on kuitenkin näkyvissä merkkejä. Jakamistalouden ja yhteiskulutuksen kaltaiset ilmiöt nostavat esiin tavaroiden ja palvelujen tehostetun käytön omistamisen laiminlyötynä ulottuvuutena. Nykymuodoissaanilmiöissä on kyse lähinnä keskiluokkaisen kuluttajan tavasta hyötyä uuden teknologian mahdollistamasta edullisesta henkilökohtaisten palvelujen saatavuudesta. Nähtäväksi jää, onko kehkeytymässä syvemmälle meneviä käyttöinnovaatioita, joilla olisi yhteiskunnan rakenteita, ihmissuhteita ja ihmisen luontosuhdetta korjaavaa vaikutusta.

Veblen oli monessa suhteessa aikansa lapsi. Muodikkaaseen sosiaalidarvinismiin liittyen hän pani toivonsa teknologian kehitykseen ja korruptiosta vapaaseen teknikko- ja insinööriluokkaan. Kulttuuriviive tarkoitti hänellä instituutioiden, mm. tapojen ja arvojen, laahaamista jäljessä teknologian suomista kehitysmahdollisuuksista. Pettynyt visionääri kuoli vuonna 1929. Samana vuonna pörssiromahdus ajoi maailmantalouden syöksykierteeseen. Siitä selvittiin politiikalla, joka avasi tien päättymättömäksi uskotulle talouskasvulle.

Veblen nosti kuluttajat talouden keskeisiksi toimijoiksi. Olisiko aika kypsä siihen, että (itse)kriittinen kuluttajisto rohkaistuisi ottamaan vastaan tehtävän yhteiskunnallisen uudistuksen avainjoukkona? Tavoitteena voisi olla valtiosta riippumattoman verkostopohjaisen julkisen tilan luominen sellaisten yhteiseksi koettujen asioiden hoitamiseksi, joihin yksityisen käsi ei ylety ja joita byrokratian koura ei tavoita. Pyrkimystä voi kutsua kuluttaja-kansalaisen emansipaatioksi.

Kirjoittaja on vapaa tutkija ja toimittaja, jonka taloussosiologian alaan kuuluva väitöskirja ”Johdatus eheyttävään kulutukseen” ilmestyi kesäkuussa Atenan kustantamana.

Onko jakamistalous sinua varten?

Hmmmm...which one should i eat first? by Carly & Art I CC-BY license (http://creativecommons.org/licenses/by/2.0/deed.en) (cropped)

Mitä jakamistalous tarkoittaa?

Oletko koskaan listannut kaikkea, minkä omistat? Kuinka usein käytät mitäkin tavaraa tai kuinka paljon ne vievät tilaa? Haaveiletko lomasta yksityisessä huvilassa meren rannalla, tai edullisesta huoneesta New Yorkin keskustassa? Haluaisitko kokeilla jotakin uutta harrastusta, mutta tarvittavien välineiden ostaminen tuntuu liian suurelta panostukselta? Haluaisitko tietää, miten voit ansaita rahaa käyttämällä resurssejasi mahdollisimman tehokkaasti ja viisaasti? Haluatko uusia ystäviä naapurustostasi tai kohteesta, johon suunnittelet matkaa? Lue loppuun

Sivustoa rakennetaan!

Tämän sivuston tarkoituksena on esitellä jakamistalouden eri muotoja ja kannustaa suomalaisia kokeilemaan jakamistalouden toimintatapoja. Sivusto on rakenteilla ja sen pääosat valmistuvat 2.6.2013, joka on Global Sharing Day, kansainvälinen jakamispäivä.

shadow of its former self by Robert Couse-Baker I CC-BY license (http://creativecommons.org/licenses/by/2.0/deed.en) (cropped)

Tämä sivusto on jatkoa kirjalle, jonka Vesa-Matti Lahti ja Jenni Selosmaa ovat kirjoittaneet. Atena Kustannus julkaisee kirjan Kaikki jakoon! Kohti uutta yhteisöllistä taloutta 11.6.2013. Koska kirjassa olevat tiedot vanhenevat, haluamme tarjota kiinnostuneille mahdollisuuden seurata jakamistalouden tapahtua vastaisuudessakin. Tämä sivusto tulee tarjoamaan perustietoa jakamistaloudesta ja sen toimijoista ja palveluista, erilaisia näkökulmia sekä kokemuksia. Vieraskirjoittajiksi tullaan pyytämään jakamistalouden asiantuntijoita, rohkeita kokeilijoita, tutkijoita, tekijöitä ja muita asiaa eteenpäin vieviä ihmisiä.