Lohkoketju muuttaa maailmaa

chain

Tekstin on kirjoittajanut Sitran johtava strategia asiantuntija Vesa-Matti Lahti ja sen julkaistu ensin sivulla Sitra.fi.

Uusi teknologia tarjoaa kannattajiensa mukaan mahdollisuudet jopa maailman pelastamiseen, mutta kriitikot näkevät siinä myös uhkia.

Lohkoketju eli blockchain ja sen luomat uudet mahdollisuudet olivat yksi kuumimmista aiheista jakamistalousalan vuosittaisessa eurooppalaisessa päätapahtumassa Ouisharessa Pariisissa 18.–21.5.2016. Aihe oli jo vuosi sitten tapahtumassa uutuutena esillä, mutta tänä vuonna aihe herätti entistä enemmän keskustelua.

Jotkut tapahtuman tämän vuotiset alustajat visioivat lohkoketjun muuttavan tulevina vuosina maailmaa samassa mittakaavassa kuin mitä internet on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana tehnyt: muuttavan miljoonien tietokoneiden maailmamme yhden maailmantietokoneen maailmaksi, pelastavan demokratian ja mahdollistavan tätä kautta jopa ilmastokriisin torjunnan. Toiset – vähän maltillisemmat – osallistujat puhuivat taas esimerkiksi siitä, kuinka lohkoketju luo meille pankeista vapaan rahan, voi varmistaa reilun kaupan tuotteiden todellisen reiluuden sekä tekee rekistereiden- ja kirjanpitäjistä katoavia ammattiryhmiä.

Lohkoketjua aloittelijoille

Lohkoketjuteknologia on viimeisen vuoden aikana noussut otsikkoihin maailmalla. Viime vuoden lokakuussa ilmestyneen the Economistin kansijuttu The trust machine – The great chain of being sure about things nosti lohkoketjun maailman talouspäättäjienkin tietoisuuteen. Suomen eduskunnassa sana lohkoketju kuultiin todennäköisesti ensimmäisen kerran kuluvan vuoden maaliskuussa, kun tulevaisuusvaliokunta järjesti avoimen kuulemisen jakamistaloudesta. Yksi kuulemistilaisuuden alustaja, San Franciscossa työskentelevä Sari Stenfors piti lohkoketjuista kertovan esityksen. Osa kuulijoista ei luultavasti vielä silloin täysin ymmärtänyt kuulemaansa, osa oli ehkä tutustunut jo Etlan muutamaan englanninkieliseen raporttiin lohkoketjuista tai tämän vuoden tammikuussa julkaistuun Sitran muistioon Megatrendit 2016 – tulevaisuus tapahtuu nyt, jossa lohkoketjuasiaakin lyhyesti esitellään.

Vaikka moni on lohkoketjusta kuullut, harva vielä todella tietää, mikä se oikein on. Tiedonhalua kyllä löytyy. Tämän vuoden Ouisharen alussa pidettiin työpaja otsikolla ”Blockchains and smart contracts for beginners” (Lohkoketjut ja älykkäät sopimukset aloittelijoille) BlockchainHubin perustaja Shermin Voshmgirin vetämänä. Järjestäjät olivat aliarvioineet kiinnostuneiden määrän, sillä työpajalle varattu tila täyttyi hetkessä. Osa tiedonhaluisista mahtui sisään vain seisomapaikoille, osa ei mahtunut sisään ollenkaan.

Taatusti luotettavia sopimuksia

Tähän asti bitcoin on ollut tunnetuin lohkoketjuteknologian hyödyntäjä. On kuitenkin virhe samaistaa lohkoketju täysin bitcoiniin. Vaikka bitcoinin kehittäjä tai kehittäjät samalla kehittivätkin lohkoketjutekniikan perusteet, todella suuret vaikutusmahdollisuudet lohkoketjulla on bitcoinin ulkopuolella.

Lohkoketjuteknologian uusien mahdollisuuksien avaajista ensimmäisiä on vuonna 2015 perustettu Ethereum*, joka tarjoaa bitcoinin tavoin lohkoketjuun perustuvaa autonomista, hajautettua ja täysin luotettavaa tapaa todentaa verkossa tehtyjä resurssien siirtoja eli hajautettua automaattista kirjanpitoa. Kuten bitcoin myös Ethereum palkitsee sitä prosessoivia eli louhivia tietokoneita virtuaalirahalla. Ethereum kuitenkin todentaa virtuaalirahan – Ethereumin oman valuutan nimi on ether – siirtojen lisäksi myös monenlaisia muita sopimuksia. Näitä hajautettuun todennukseen perustuvia sopimuksia kutsutaan älykkäiksi sopimuksiksi (smart contracts). Niiden avulla voidaan jonkin asian tapahtuminen taata automaattisesti, kun ennalta asetetut edellytykset toteutuvat. Esimerkiksi lasku tulee maksetuksi heti, kun tilattu tavara on saapunut vastaanottajalle.

On tavallaan nurinkurista, että nämä ”älykkäät sopimukset” perustuvat automaattiseen lohkoketjuteknologiaan, joka sinällään ei sisällä omaa älyä. Tämä teknologia on kuitenkin vallankumouksellista siksi, että se mahdollistaa tiedon varman säilyttämisen ilman keskitettyä palvelinta. Tieto on samanaikaisesti lukemattomissa tietokoneissa ympäri nettiä, yksittäisten tietokoneiden kaatuminen ei haittaa ja lohkoketjukoodin ansiosta tietoa ei voi myöskään peukaloida. Tällaiseen varmuuteen ei paraskaan pilvipalvelu pysty.

Varma tiedon säilyminen perustuu siihen, että jokainen sopimus lisää aina uuden kerroksen eli ketjun osan jo alun perinkin vahvaan sopimukseen. Esimerkiksi bitcoinin tapauksessa joka kymmenes minuutti luodaan uusi kerros sopimusta, joka on hajautetusti verkossa. Mitään sopimusta ei voi muuttaa, ellei muuta koko pitkää ketjua eli kaikkia aiemmin tehtyjä sopimuksia. Toisaalta, jos uusi sopimus on vanhojen sopimusten kanssa ristiriitainen, sitä ei hyväksytä.

Varmasti luotettava sopimusten sopimistekniikka mahdollistaa monenlaiset toimet toisilleen entuudestaan vieraiden ihmisten välillä. Se ainakin periaatteessa poistaa välikäsien tarpeen. Esimerkiksi pankit ovat tavallisten rahansiirtojen välikäsinä, Airbnb-tilojen vuokralle antajien ja vuokraajien välikätenä ja Uber-vertaistaksipalvelujen välikätenä. Tähän asti välikäsiä on tarvittu luottamuksen takaajina, mutta lohkoketjuteknologia mahdollistaa luotettavuuden ilman niitä. Lisäksi lohkoketjutekniikka mahdollistaa sopimusten tekemisen nopeammin ja halvemmalla kuin välikäsien kautta tehtyinä.**

Käytännön esimerkit ehkä avaavat lohkoketjujen mahdollisuuksia yleisiä tai teknisiä selityksiä paremmin. Vaikka lohkoketjut ovat jokseenkin tuore asia, on joitakin yrityksiä ja projekteja jo syntynyt tämän teknologian hyväksikäyttöön.

  • Factom on yhdysvaltalainen start-up, joka valmistelee Hondurasille lohkoketjuun perustuvaa luotettavaa ja riippumatonta maarekisteriä.
  • Bitnation valmistelee muun muassa lohkoketjuun perustuvaa maailmankansalaisuutta henkilökortteineen. Bitnationilla on yhteistyötä myös Viron e-kansalaisuus-hankkeen kanssa.
  • Slock.it yhdistää fyysiset objektit ja lohkoketjun ”älykkäät sopimukset”, esimerkiksi lukot voidaan saada auki ja kiinni näillä sopimuksilla. Tämä lisää esimerkiksi vertaisvuokrauksen luotettavuutta.
  • Ujo MUSIC kehittää lohkoketjuun perustuvaa musiikin nettijakopalvelua, joka mahdollistaa entistä suuremman musiikkibisneksen läpinäkyvyyden. Ujossa näkyy suoraan mihin tai kenelle musiikista maksettu korvaus menee.
  • Provenance tarjoaa lohkoketjuteknologiaan perustuvan työkalun, joka näyttää luotettavasti mistä tuotteiden raaka-aineet ovat peräisin tai kuinka ne on tuotettu.
  • Arcade City toimii kuten kyytipalvelu Uber, mutta ilman että rahaliikennettä hoitaa voittojansa maksimoiva välittäjäfirma.
  • Allied Peers kehittelee Ethereumin pohjalla mikro- tai vertaisvakuutustoimintaa.
  • Everledger seuraa ja suojaa arvoesineitä esimerkiksi vakuutuspetoksilta paperisia alkuperätodistuksia luotettavammin lohkoketjuteknologian avulla. Ensivaiheessa brittiläinen Everledger keskittyy timanttien rekisteröintiin.
  • The DAO on ensimmäinen ”hajautettu autonominen organisaatio” (decentralised autonomous organisation), joka toimii ennalta kirjattujen sääntöjen mukaan Ethereumin pohjalla. The DAO on eräänlainen sijoitussäätiö, jossa kaikki jotka ovat hankkineet DAO-rahakkeita voivat halutessaan tehdä ehdotuksia ja äänestää sijoitustoimista. The DAOn joukkorahoituskampanja eli sen rahakkeiden osto on parhaillaan käynnissä ja päättyy 28.5.2016 mennessä.
  • D-CENT on eurooppalainen projekti, jossa kehitetään avoimia ja luotettavia työkaluja suoran demokratian edistämiseen muun muassa lohkoketjuteknologian avulla.

Ouisharen vakiokävijöihin kuuluvien maailmanparantajien sekä edellä kuvattujen uusien yritysten ja hankkeiden lisäksi lohkoketjusta ovat kiinnostuneet myös perinteiset suuryritykset. Ouisharessa oli paikalla ainakin Microsoftin ja Philipsin edustajia. Myös isot pankin ovat siitä kiinnostuneita, joko oman asemansa menettämisen pelosta tai etsiessään parempia ja halvempia menetelmiä rahansiirtoihin. Lisäksi Nasdaq-pörssi aikoo pian alkaa käyttää lohkoketjuun perustuvaa järjestelmää kirjatakseen kaupat, jotka koskevat yksityisesti omistettuja yhtiöitä.

Miten käy demokratialle, läpinäkyvyydelle ja energiankulutukselle?

Vaikka lohkoketjuteknologian tarjoaa suuria mahdollisuuksia, se ei kuitenkaan ole teknologiana ongelmaton. Tähän mennessä lohkoketjujen mahdollisuuksia on käytännössä pystytty hyödyntämään vain harvoilla aloilla, eikä sovellusalojen laajenemisesta ole vielä vahvaa näyttöä. Eri alojen vanhat toimijat ja toimintatavat voivat harata vastaan kiihkeästikin.

Jotkut näkevät myös lohkoketjuteknologian vain uutena teknologiauskovaisuuden muotona, joka unohtaa asioiden sosiaalisen puolen ja valtapelit. Näiden kriitikoiden mielestä lohkoketjuinto saattaa vain helpottaa varallisuuden keskittymistä kapean eliitin käsiin. Lisäksi koko idea tehdä luottamuksesta vain koodaamisella varmistettava asia tavallaan ohittaa myös perinteisen demokraattisen poliittisen prosessin, mikä ei välttämättä ole niin hieno, houkutteleva ja voimaannuttava ajatus.

Lohkoketjuteknologian puolustajat ovat toista mieltä. Osa heistä ei enää usko välilliseen demokratiaan vaan pitää sitä korruptoituneena. Heidän mielestään toivo on suorassa demokratiassa, joka voi toteutua, kun lohkoketjuteknologian myötä syntyy yksi maailmantietokone. Sitten riittävän monella olisi mahdollisuus suoraan vaikuttaa siihen, millaisia sopimuksia maailmantietokoneessa solmitaan.

Jonkinlainen ristiriita on myös lohkoketjuteknologian luotettavuuden ja omistusten läpinäkyvyyden välillä. Lohkoketjujen tarjoama luotettavuus perustuu hienoon ohjelmointiin ja tietotekniikkaan, mutta se on samalla myös anonyymiä. Esimerkiksi bitcoinien omistajista ei ole nimilistoja vaan niillä voi käydä kauppaa anonyymisti. Myöskään Ethereumin, sen ether-valuutan tai edellä mainittujen DAO-rahakkeiden omistajista ei ole varmaa tietoa.

Myös lohkoketjutekniikan käytöstä koituva energiankulutus on iso haaste. Koska jokainen uusi sopimus tai kryptovaluutan siirto luo aina uuden lenkin pitkään digitaaliseen ketjuun kasvaa käsiteltävien tiedostojen koko. Mitä yleisemmäksi lohkoketjuteknologian käyttö tulee, sitä enemmän kuluu myös lukemattomien netissä olevien tietokoneiden laskentavoimasta lohkoketjujen prosessointiin. Yhteenlaskettuna kaikki tämä laskenta käyttää myös ainakin potentiaalisesti yhä enemmän energiaa. Tässäkin on käynnissä kilpajuoksu energiatehokkaamman teknologian sekä kasvavan tietokonemäärän ja laskentavoiman käytön välillä.

Lohkoketjuoptimistit uskovat ongelmien ratkeavan, kun teknologian käyttö vakiintuu ja sen takana olevia ohjelmia hiotaan. Pessimistit ovat tietysti toista mieltä.

—–

*Ethereumin historia on kuin suoraan elokuvasta. Kanadanvenäläinen ohjelmoinnin ihmelapsiVitalik Buterin alkoi kehittää Ethereum-lohkoketjua vuonna 2013 vain 19-vuotiaana. Vuonna 2014 hän kuvasi Ethereumia ”seuraavan sukupolven kryptovaluutaksi ja hajautetuksi applikaatioalustaksi”. Kehittäjätiimiin tuli pian myös muita ohjelmoijia, esimerkiksi tämän vuoden Ouisharessa esiintynyt Gavin Wood. Kesällä 2014 Ethereum keräsi hyvin nopeasti joukkorahoituskampanjan avulla miljoonien dollarien arvosta pääomaa. Samana vuonna Buterin myös sai Ethereumin kehittämisestä Maailman teknologiapalkinnon. Heinäkuussa 2015 julkaisiin Ethereumin lohkoketjun ensimmäinen lenkki eli ns. genesis-lohko. Vitalik Buterin jätti yliopisto-opintonsa kesken ja muutti Sveitsiin, jossa Ethereum-projektia kehittävät nyt sveitsiläinen Ethereum Switzerland -yhtiö ja voittoa tavoittelematon Ethereum-säätiö. Lisää Ethereumista esimerkiksitäällä.

**Ne lukijat, jotka ovat kiinnostuneita lohkoketjun toiminnan teknisistä yksityiskohdista, voivat tutustua niihin englanniksi esimerkiksi täällä tai suomeksi täällä.

 

Tilojen välitys osana jakamistaloutta – esittelyssä Kliffa

Kuva2_KLIFFA_naapurusto

Kliffa mahdollistaa uusien lähipalveluiden syntymistä (CC BY 3.0 Roope Ritvos).

Netti on pullollaan erilaisia palveluita, joista voi selailla tiloja monenmoiseen tarkoitukseen. Tunnetuimpia lienevät perinteiset hotellimajoitusta tarjoavat varaussivustot (mm. Hotels.com), mutta paljon uusia palveluita on viime vuosina lanseerattu. Jakamiseen ja digitaalisuuteen pohjautuvien palveluiden myötä kuluttajan on helppo löytää tiloja ja palveluja käyttöönsä eri sijainneista: koti voi löytyä muutamaksi viikoksi naapurikylästä (airBnB tai Helsingissä Helsinki B&B), työpiste voi vaihtua viikoittain (Mushrooming) ja palavereitakin voi järjestää vaihtelevasti eri paikoissa (Kontoret). Juhla- ja kokoustilaa puolestaan on tarjolla useissa eri palveluissa (esimerkiksi Venuu ja Sauna2).

Olemassa oleville tilanvälityspalveluille on tyypillistä se, että ne mielletään joko erityiseen tapahtumaan (lomat ja juhlat) tai työhön liittyväksi. Lisäksi tilan käyttäminen voi olla iso menoerä. Usein ihmiset kuitenkin tarvitsevat erilaisiin käyttötarkoituksiin soveltuvia tiloja arjessaan. Tällöin oleellista on, että tila löytyy kodin läheltä edullisesti ja joustavasti. Tämä oivallus synnytti Kliffan – uuden urbaanin tilanvälityspalvelun.

Taloyhtiöiden tilat jakoon

Taloyhtiöiden syövereihin on piilotettu monia suomalaisten arkea tukevia tiloja ja palveluita. Nämä palvelut ovat kuitenkin vain harvoin myös muiden kuin taloyhtiön omien asukkaiden käytössä. Kliffan tavoitteena on mahdollistaa juuri näiden tilojen jakaminen laajemmalle käyttäjäkunnalle ja siksi Kliffa onkin ainutlaatuinen palvelu. Tilojen omistajat hyötyvät taloudellisesti tilojen käytön lisääntymisestä ja kuluttajat saavat käyttöönsä laajemmat lähipalvelut. Kliffa-palvelusta kuluttaja löytää monipuolisen ja edullisen tilavalikoiman, josta löytyy tilaa useisiin eri käyttötarkoituksiin aina saunomisesta askarteluun.

Myös julkisyhteisöt ovat heränneet joustavampaan tilankäyttöön. Esimerkiksi Helsingin kaupunki testailee tiettyjen tilojen ja resurssien jakamista uudella tavalla (Varaamo). Kaupungeilla onkin hallussaan suuret määrät tiloja, joiden väliaikaiskäytön lisääminen mahdollistaisi niin harraste- kuin liiketoimintaa. Ongelmana näiden tilojen käyttämiselle tuppaa olemaan jäykät ja hitaat varauskäytännöt.
Kuva1_Kliffa_tilanvarauspalveluiden viidakossa

Kliffa tilanvälityspalveluiden viidakossa. 

Tilan jakamisen henkinen hankaluus

Suomalaiset nauttivat omasta tilasta. Kun tila on kerran saatu, siitä pidetään kynsin ja hampain kiinni, ihan niinkuin muistakin etuuksista. Uusia tuulia on kuitenkin havaittavissa ja jakamistalouden luomat mahdollisuudet pikkuhiljaa lisääntyvät. Kuka olisi uskonut vielä kymmenisen vuotta sitten, että suomalaiset majoittaisivat vieraita ihmisiä omiin koteihinsa?

Kotien ja taloyhtiöiden tilojen avaaminen omien asukkaiden ulkopuolisille herättää ihmisissä paitsi kiinnostusta, mutta myös varautuneisuutta. Kun ihmiset oikein pääsevät vauhtiin, maalaillaan jo kauhukuvia tuhoutuneista rakennuksista ja kaiken maailman hämärähommista. Huoli turvallisuuteen liittyvistä seikoista on tietenkin otettava vakavasti yhteisten tilojen jakamiseen keskittyvissä palveluissa. Toistaiseksi tilanvälityspalvelut luottavat digitaaliseen tunnistautumiseen, käyttöehtojen tarkkaan määrittelyyn ja vuokravakuuksiin. Digitaalisten palveluiden ja älykkäiden lukitusjärjestelmien kehittymisen myötä myös erilaiset kulunvalvontaan liittyvät palvelut ovat enenevissä määrin mahdollisia taloyhtiöille ja muille tilanomistajille. Tämä osa-alue on erityisesti otettu huomioon Kliffan kehityksessä, mikä erottaa sen muista tilanvälityspalveluista.

Kliffa-palvelun perustana on palvelun tekeminen yhdessä käyttäjien kanssa. Uskomme, että yhteiskehittämisen kautta löydämme parhaimmat ratkaisut ja ideat kaupunkilaisten tarpeisiin. Siksi käyttäjälähtöisyys on avainasemassa Kliffa-palvelun luomisessa: tilojen selaamisen, varaamisen, maksamisen ja niihin sisään pääsemisen on oltava helppoa ja yksinkertaista.

Haluatko olla mukana luomassa uudenlaista asumiskulttuuria? Kliffa etsii nyt taloyhtiöitä syksyllä toteutettavaa pilottia varten. Mikäli taloyhtiösi tilojen jakaminen kiinnostaa, ota meihin yhteyttä: hello(at)kliffainnovations.com

Tämän postauksen on kirjoittanut Riina Haavisto Kliffa Innovations Oy:stä.
Lisätietoa Kliffasta: http://kliffainnovations.com/kliffa/

 

Peer to Peer -trendit 2015

11431890626_968e116d1b_o
Photo credit: Lendingmemo

P2P Foundationin voimahahmo Michel Bauwens on kirjoittanut kiinnostavan uudenvuoden -tekstin Peer to Peer -talouden trendeistä ja kehitysvaiheista.

Löydät tekstin suomenkielisen käännöksen täältä.

P2P Foundation on eurooppalainen säätiö, joka tutkii kaikkea peer-to-peer (vertaiselta vertaiselle) -mallilla tapahtuvaa toimintaa. Viime vuosina jakamistalous on ollut yksi säätiön vahvimmista fokusalueista, ja säätiö on tiiviisti tekemisissä OuiSharen kanssa. Lisää tietoa säätiön belgialailaisesta voimahahmosta Michel Bauwensista.

Jakamistalous.fi toivottaa kaikille hyvää ja idearikasta vuoden alkua!

Jakamistalouden evankelistat

Jakamistalous on viime vuosina saanut paljon huomiota maailmalla. Tämä postaus esittelee toimijoita, jotka ovat etulinjassa luomassa ilmiölle näkyvyyttä ja edistämässä sitä globaalilla tasolla.

OuiShare

OuiShareOuiShare on kansainvälinen voittoa tavoittelematon organisaatio, joka sai alkunsa 25-vuotiaan pariisilaisen Antonin Leonardin blogista. OuiSharen ydintiimiin kuuluu useita kymmeniä aktiiveja ympäri maailmaa (kuulun myös itse tähän joukkoon). Läpinäkyvällä ja osallistavalla lähestymistavallaan OuiShare on onnistunut kokoamaan ympärilleen todennäköisesti maailman suurimman jakamistaloudesta innostuneiden ihmisten yhteisön. OuiShare julkaisee verkkolehteä, pitää yllä jakamistalouteen liittyvää työpaikkaportaalia sekä järjestää vuosittain kymmeniä tapahtumia, joista tärkein on kaikki jakamistalouden mielipidejohtajat yhteen paikkaan kokoava OuiShare Fest. Tapahtuma järjestetään seuraavan kerran 3.-5. toukokuuta 2014.

Collaborative Lab

Collaborative Consumption

Collaborative Lab on yksityinen yritys, joka tarjoaa muun muassa konsulttipalveluita jakamistalouden startupeille ja hallinnoi collaborativeconsumption.com -sivustoa. Sivusto kokoaa yhteen jakamistalouteen liittyvää uutisointia ja pitää myös yllä hakemistoa jakamistalouden startupeista ja muista toimijoista. Yrityksen voimahahmo on Rachel Botsman, jakamistalouden kenties merkittävin mielipidejohtaja. Botsman julkaisi vuonna 2010 yhdessä Roo Rogersin kanssa hittikirjan What’s Mine is Yours – The Rise of Collaborative Consumption, joka toi jakamistalousilmiön ensi kertaa suuren yleisön tietoisuuteen. Botsman on sen jälkeen kiertänyt ympäri maailmaa puhumassa asiasta, julkaissut paljon lisää materiaaleja ja antanut haastatteluita käytännössä kaikille merkittäville medioille. Myös Botsmanin kollegat Lauren Anderson ja April Rinne ovat usein näkyvästi esillä jakamistalouteen liittyvissä asioissa.

Shareable

Shareable

Shareable on voittoa tavoittelematon amerikkalainen mediaorganisaatio, joka julkaisee verkkolehteä, järjestää tapahtumia ja kokoaa myös erilaisia jakamistalouteen liittyviä raportteja ja julkaisuja. Shareable oli ensimmäinen toimija, joka ryhtyi käyttämään sittemin yleistynyttä ”sharing economy” -termiä kuvaamaan tätä uutta talousilmiötä. Organisaation voimahahmo on sen perustaja Neal Gorenflo.

The Mesh

The MeshLisa Ganskyn kirja The Mesh – Why the Future of Business is Sharing, joka ilmestyi samoihin aikoihin kuin Botsmanin ja Rogersin kirja. Ganskyn ja Botsmanin välillä on siitä lähtien vallinnut hienoinen kilpailuasetelma, sillä molemmat kirjat kuvasivat samaa ilmiötä, jonka keulakuvaksi molemmat naiset ovat aktiivisesti pyrkineet. Gansky pitää yllä meshing.it -sivustoa, joka on varsin samankaltainen kuin collaborativeconsumption.com – myös tällä saitilla on hakemisto jakamistalouden toimijoista sekä blogi, joka käsittelee aiheeseen liittyviä ajankohtaisia asioita.

Peers

PeersPeers on vuonna 2013 perustettu ”ruohonjuuritason järjestö”, jonka ajatuksena on koota jakamistalouden palveluiden käyttäjät yhteen ja toimia yhdessä lainsäätäjien ja muiden sidosryhmien kanssa ilmiön edistämiseksi ja lainsäädännöllisten esteiden poistamiseksi. Peers järjestää usein muun muassa erilaisia tempauksia, jotka koostuvat lukuisista ympäri maailmaa järjestettävistä satelliittitapahtumista. Esimerkkejä tapahtumista ovat Dinner With Peers sekä vaatteidenvaihtotempaus PeersSwap. Järjestö on saanut osakseen kritiikkiä, koska sen taustalla taustalla on Airbnb:n ja muiden piilaakson riskirahoitettujen jakamistalous-startupien ihmisiä, ja nämä yritykset ovat myös rahoittaneet järjestöä. Kritiikissä on kyseenalaistettu, kuuluuko järjestön ääni todella tavallisille ihmisille vaiko sen taustalla oleville yrityksille. Natalie Foster on Peersin keskeisin hahmo.

Crowd Companies

Crowd CompaniesCrowd Companies on loppuvuonna 2013 perustettu yritys, joka pyrkii olemaan jakamistalouden ”brändivaltuusto”. Sen perustaja, piilaaksolainen Jeremiah Owyang on arvostettu sosiaalisen median analyytikko, joka oli yhtenä ensimmäisistä tuomassa sosiaalista mediaa suuryrityksiin. Nyt Owyang on tullut siihen tulokseen, että jakamistalous tulee olemaan yhtä suuri murros kuin sosiaalinen media, ja hänen mielestään myös jokaisen suuryrityksen pitää miettiä, miten ottaa ilmiö huomioon omassa liiketoiminnassa. Crowd Companies pyrkii vastaamaan tähän tarpeeseen. Owyang on onnistunut kokoamaan valtuustoon merkittäviä kansainvälisiä suuryrityksiä, kuten Nestlé, Walmart, Cisco ja Intel.

The People Who Share

The People Who ShareThe People Who Share on brittiläinen voittoa tavoittelematon organisaatio, jonka missiona on jakamistalouden sanoman levittäminen. Organisaation merkittävin aktiviteetti on Global Sharing Day -tapahtuman järjestäminen. Kyseessä on päivä, jonka aikana pyritään järjestämään mahdollisimman paljon jakamistalouteen liittyviä satelliittitapahtumia ympäri maailman. Organisaation perustaja Benita Matofska pyörittää myös Compare and Share -yritystä, joka pyrkii aggregoimaan eri jakamistalouden palveluiden sisältöä yhteen paikkaan, jotta käyttäjät löytäisivät sisällöt helpommin. Compare and Share pitää myös yllä (jälleen yhtä) hakemistoa jakamistalouden startupeista.

P2P Foundation

P2P FoundationP2P Foundation on eurooppalainen säätiö, joka tutkii kaikkea peer-to-peer (vertaiselta vertaiselle) -mallilla tapahtuvaa toimintaa. Viime vuosina jakamistalous on ollut yksi säätiön vahvimmista fokusalueista, ja säätiö on tiiviisti tekemisissä OuiSharen kanssa. Säätiön voimahahmo on belgialainen Michel Bauwens.

European Sharing Economy Coalition

European Sharing Economy CoalitionEuropean Sharing Economy Coalition on vielä lähtökuopissa oleva koalitio, jonka tavoitteena on toimia tiiviissä yhteistyössä Euroopan Unionin kanssa, lisätä päättäjien jakamistaloustietoutta ja edistää ilmiön leviämistä nimenomaan lainsäädännöllisestä näkökulmasta. Koalition taustalla on Euro Freelancers -organisaatio, joka on EU-asioiden parissa toimivien konsulttien ja vapaiden agenttien yhteenliittymä. Koalition perustaja on Euro Freelancersin Marco Torregrossa.