Jakamistalouskeskustelu täytti pikkuparlamentin auditorion

Anna Kontula avasi tulevaisuusvaliokunnan jakamistaloutta käsittelevän avoimen kuulemistilaisuuden.

Anna Kontula avasi tulevaisuusvaliokunnan jakamistaloutta käsittelevän avoimen kuulemistilaisuuden.

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta järjesti 2.3.2015 kuulemistilaisuuden jakamistaloudesta. Tilaisuuteen osallistui noin 50 kansanedustajaa ja asiantuntijaa. Keskustelijoiden konsensus oli varsin selvä: jakamistalous tulee muuttamaan yhteiskuntaamme dramaattisella tavalla tulevina vuosina, ja nyt poliittisten päättäjien on tärkeää hahmottaa, miten varmistetaan se, että yhteiskunnan rakenteet pysyvät mukana kehityksessä. Tässä postauksessa käydään läpi tilaisuuden keskeinen sisältö. Tilaisuus tallennettiin videolle, jonka voit katsoa tästä.

Verotus, työntekijästatus, sosiaaliturva, vakuutukset

Kansanedustaja ja tulevaisuusvaliokunnan jakamistalous-hanketyöryhmän puheenjohtaja Anna Kontula totesi avauspuheenvuorossaan, että käsillä on kaksi suurta murrosta: yhtäällä pirstoutuva työelämä ja toisaalla digitalisaatio. Hän näki jakamistalouden kattoterminä, joka tietyistä puutteistaan huolimatta sopii tässä vaiheessa kattamaan tiettyä ilmiöjoukkoa. Dosentti Mats Nylund tarkensi määrittelyä ja totesi, että tutkijat alkavat olla kohtuullisen yksimielisiä jakamistalouden kolmesta ydinkomponentista.

  1. Alikäytössä olevien resurssien hyödyntäminen
  2. Yksittäiset kuluttajat palveluiden tuottajina (vertaistalous)
  3. Teknologiset alustat toiminnan fasilitoijina.

Kontula totesi, että yhteiskunnan kannalta jakamistalous tuo haasteita ainakin neljällä osa-alueella.

  1. Verotus (harmaa talous, aikapankkitoiminnan verotus, ylikansallisten alustojen veronkierto)
  2. Työntekijästatus (jakamistaloudessa ihminen ei mene perinteisiin ”yrittäjä” tai ”työntekijä” -määrittelyihin.
  3. Sosiaaliturva (miten hallita tilannetta, jossa ihmisten tulovirta muodostuu pienistä puroista)
  4. Vakuutukset

Kontula ilmaisi huolensa siitä, että suomalaiset poliitikot reagoivat maailman muuttumiseen usein jälkijunassa muihin maihin verrattuna. Hän toivoi, että Suomi voisi tällä kertaa olla etulinjassa.

Alustoille velvollisuus ilmoittaa käyttäjien ansiot?

Valtiovarainministeriön erityisasiantuntija Antti Sinkman kertoi, että VM suhtautuu jakamistalouteen lähtökohtaisesti positiivisesti. ”Resurssien käytön tehostaminen on hyvä asia kansantalouden ja kilpailukyvyn kannalta.”

Verotuksen näkökulmasta Sinkman näki jakamistaloudessa kahdenlaisia haasteita. Toisena on verotuksen neutraalius: miten varmistetaan, että ammattimainen palveluntarjoaja ja yksittäinen palveluita jakamistalouden alustan kautta tarjoava kuluttaja ovat verotuksen suhteen samalla viivalla, jottei jälkimmäinen saa kohtuutonta kilpailuetua. Toisekseen Sinkmania huoletti se, että alustojen käyttäjät eivät tyypillisesti ole työsuhteessa alustoihin, jolloin verotulojen ilmoittaminen jää käyttäjien itsensä vastuulle. Sinkman esitti pelkonsa siitä, että suuri osa näistä tuloista jää ilmoittamatta ja on näin harmaan talouden piirissä.

Ratkaisuksi Sinkman ehdotti, että alustat voitaisiin velvoittaa ilmoittamaan kuluttajien tulot verottajalle. Esimerkiksi Uberin pitäisi siis tällöin ilmoittaa kuskiensa tulot kunkin maan verohallinnolle. Sinkman totesi kuitenkin, että on tärkeää varmistaa, etteivät nämä velvoitteet aseta kohtuuttomia vaatimuksia pienille kotimaisille jakamistalouden toimijoille.

”Uber app” ja tulorekisteri

Dosentti Pasi Mäenpää Helsingin yliopistosta otti asiaan toisenlaisen näkökulman: sen sijaan, että asetetaan alustoille velvoitteita, raportoinnista voitaisiin tehdä helpompaa kuluttajille. Mäenpää kertoi, että Virossa kehitetään jo (muun muassa EU:n tuella) ”Uber appia”, jonka avulla jakamistalousalustojen käyttäjät pystyvät ilmoittamaan tulonsa helposti. Suomessa puolestaan ollaan kehittämässä tulorekisteriä, joka voisi helpottaa kuluttajan elämää merkittävällä tavalla kokoamalla jakamistalouden alustoista saatavat tulot yhteen paikkaan. Mäenpää ehdotti, että valtio voisi ottaa kansalaisaktivistit mukaan vastaavanlaisten palveluiden kehittämiseen.

Mäenpää ehdotti myös, että pienimuotoisten tulojen verovapautta voisi selvittää, jotta raportointiin kuluva aika ei syö pienistä tulovirroista saatavia hyötyjä. Hän ehdotti myös, että jakamistalouden verotuksesta voitaisiin tehdä uusi, valtion budjetista erillinen verotuksen muoto rahapelitoiminnan tapaan.

Kansalaispalkka tuomaan turvaa

Sosiaaliturvasta puhuessaan Kontula huomautti, että yksi ratkaisu tilanteeseen voisi olla ns. kansalaispalkka tai perustulo, jota on tarkoitus kokeilla nykyisellä hallituskaudella. Kansalaispalkka estäisi kannustinloukut, sillä sitä ei voi menettää tienaamalla, joten pienimuotoisten työrupeamien vastaanotto helpottuu.

Myös Mats Nylund käsitteli asiaa ja huomautti, että jakamistalous tarkoittaa siirtymää työpaikoista yksittäisiin työsuorituksiin, mikä aiheuttaa haasteita nykyiselle eläkejärjestelmällemme. Nylund ehdotti ratkaisuksi eläkekertymän irrottamista työsuhteesta ja mainitsi, että myös kansalaispalkka voisi auttaa. Nylund pohti, voisiko Suomi olla edelläkävijä jakamistalouden ja työelämän pelisääntöjen yhteensovittamisessa..

Lohkoketju ja hajautettu yhteiskunta

Sari Stenfors, kalifornialaisen Augmented Reality Instituten johtaja, käsitteli omassa puheenvuorossa ”lohkoketjua” (blockchain) ja sen tuomia mahdollisuuksia jakamistalouden helpottamiseen. Lohkoketju on eräänlainen avoin ja hajautettu tilikirja, johon voidaan merkitä kaikki ihmisten välillä tapahtuneet kaupat ja vaihdot sekä näistä saatu palaute. Mikään yksittäinen taho ei kontrolloi lohkoketjua, vaan se on täysin hajautettu järjestelmä, minkä vuoksi kukaan ei pysty peukaloimaan sitä tai kyseenalaistamaan sen luotettavuutta. Tunnetuin lohkoketjua tällä hetkellä käyttävä sovellus on virtuaaliraha Bitcoin, mutta lohkoketjua voi käyttää myös moniin muihin tarkoituksiin. Stenforsin mukaan lohkoketjun hyödyntäminen jakamistalouden palveluissa voisi lisätä luottamusta ja läpinäkyvyyttä käyttäjien välillä, kun kaikki transaktiot tallennetaan kaikille avoimeen lohkoketjuun.

Sitran Vesa-Matti Lahti ehdotti, että verottaja voisi olla asiassa aloitteellinen ja hyödyntää lohkoketjuteknologiaa. Teknologian tuoman läpinäkyvyyden avulla olisi mahdollista kitkeä harmaata taloutta.

Mats Nylund huomautti, että toivoa ei kuitenkaan laittaa liikaa teknologiaan. Hän huomautti, että vaikka jakamistaloudesta ja sittemmin lohkoketjusta on toivottu pelastajaa, on kaikessa kuitenkin lopulta kyse siitä, millaisin tavoin ihmiset päättävät yhteiskuntansa järjestää. Tätä työtä teknologia ei voi tehdä puolestamme.

Lohkoketjusta lisätietoa haluaville suosittelen näitä kahta videota.

Millaista jakamistaloutta haluamme?

Anna Kontula huomautti avauspuheenvuorossaan, että koska jakamistalouden sateenvarjon alle mahtuu niin monenlaisia ilmiöitä, on tärkeää keskustella myös siitä, millaista jakamistaloutta haluamme Suomeen ja millaista emme. Tätä keskustelua ei Kontulan mukaan ole Suomessa vielä kunnolla aloitettu.

Mats Nylund totesi, että jakamistalous voi olla joko osa nykyisenlaista markkinataloutta, suunta kohti parempaa, tai jotain vielä nykyisenlaista markkinataloutta pahempaa. Stadin Aikapankin Ruby van der Wekken otti asiaan kantaa voimakkaasti kantaa ja totesi, että jakamistaloutta ei pidä jättää ainoastaan kansainvälisten suuryritysten rahantekokoneeksi, vaan meidän pitää tukea ennen kaikkea ruohonjuuritasolla tapahtuvaa, positiivisia yhteiskunnallisia vaikutuksiaa aikaansaavaa toimintaa. Asiasta on keskustelu aiemmin myös tässä blogissa, oma aiempi puheenvuoroni käsitteli juuri tätä dilemmaa.

Pasi Mäenpää totesi, että jakamistalous voi parhaimmillaan mahdollistaa tulevaisuuden, jossa yhteiskunnallinen valta, sosiaaliset rakenteet ja markkinaehtoisten hyödykkeiden tuotanto jakautuvat tasa-arvoisempaan ja laaja-alaisempaan suuntaan. Meidän on kuitenkin tehtävä töitä sen eteen, että tämä tulevaisuuden visio todella toteutuu, ja se vaatii oikeita ratkaisuja myös poliittisilta päättäjiltä.

Täydennetty: Jakamistalous-kuuleminen eduskunnan pikkuparlamentin auditoriossa 2.3.2016

 

Pikkuparlamentti

Tulevaisuusvaliokunnan avoin kuuleminen jakamistaloudesta

Keskiviikkona 2.3.2016 kello 09.00 – 11.15
Pikkuparlamentin auditorio, käyntiosoite Arkadiankatu 3, Helsinki
Ilmoittautuminen su 28.2.2016 mennessä: TuV@eduskunta.fi

Kuulemistilaisuuteen mahtuu noin sata henkeä ja kuulemista voi seurata myös netistä: https://www.eduskunta.fi/FI/Sivut/Live.aspx

Lisäys: Tilaisuus videoitiin ja voit katsoa se tästä. Lue jakamistalous.fi -postausta tilaisuudesta tästä.

Tilaisuus on järjestetty yhteistyössä Sitran kanssa.

Mitä jakamistalous on?

Jakamistalous (sharing economy) tarkoittaa rajallisten yksityisten hyödykkeiden vaihtoa ja yhteiskäyttöä sekä tämän mahdollistamista erityisesti uuden teknologian avulla. Jakamisen kohteena voi olla tavaran omistusoikeus (esim. myynti- ja vaihtotorit), rajoitettu käyttöoikeus (esim. Spotify, sohvasurffaus) tai kyse voi olla palvelujen myynti, vuokraus, vaihto tai lahjoitus (esim. TaskRabbit, Aikapankki). Jakamistalouden kohteena voi olla myös pääoma (vertaislaina- ja joukkorahoitusinstrumentit).

Vuonna 2011 Times nimesi jakamistalouden niiden kymmenen idean joukkoon, jotka muuttavat maailman. Vuonna 2013 talouslehti Forbes nosti kansijutukseen Airbnb:n, jonka arvoksi arvioitiin jo tuolloin 2,5 miljardia dollaria. Varsinkin kesän ja syksyn 2015 aikana jakamistaloudesta on keskusteltu maailmassa ja myös Suomessa erittäin paljon.

Muun muassa seuraavista asioista keskustellaan tulevaisuusvaliokunnan avoimessa kuulemisessa. 

  • Miten jakamistalous vaikuttaa verokertymään? Aikapankkitoiminnassa ja muussa vertaisavussa ei välttämättä liiku rahaa lainkaan. Suurilla nettialustoilla tapahtuvassa välitystoiminnassa verot taas maksetaan usein muualle kuin Suomeen.
  • Onko vakuutuslainsäädäntömme ajan tasalla? Esimerkiksi autojen yhteiskäyttöpalveluita on haitannut se, että vakuutusyhtiöillä ei ole tarjota toimintaan soveltuvia vakuutuksia.
  • Miten yhteiskunnalliset palvelut ja tulonsiirrot (työttömyysturva, päivähoito jne.) sopivat yhteen luonteeltaan pirstaleisen jakamistalouden kanssa? Miten jakamistalouden yleistyminen vaikuttaa ihmisten rahantarpeeseen ja yhteiskunnan tulonjakoon?
  • Miten julkisen sektorin datapankkien avaaminen/käytettävyys kytkeytyy jakamistalouteen?
  • Miten julkisia tiloja pitäisi kehittää, jotta se tukisi/ehkäisisi jakamistaloutta?

Ohjelma

8.15 alkaen sisäänpääsy Pikkuparlamentin turvavalvomon kautta (varautukaa todistamaan henkilöllisyys)

9.00 Tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen avaa kokouksen

9.05 Miksi jakamistalous on tärkeää? Kansanedustaja Anna Kontula

9.10 Jakamistalous Suomessa. Tutkija Mats Nylund, yliopettaja, dosentti, Ammattikorkeakoulu Arcada

9.30 Suomalaisia esimerkkejä jakamistaloudesta:

Pauliina Seppälä, perustaja, Nappi Naapuri, naapurustojen uusi sosiaalinen media
Heikki Waris, perustaja, PiggyBaggyn Naapuriapu-kotiinkuljetukset

9.40 Miten kyborgit organisoivat? Johtaja Sari Stenfors, Augmented Leadership Institute, California

10.10 Keskustelu

10.20 Jakamistalous ja verotus. Pasi Mäenpää kaupunkisosiologian dosentti Helsingin yliopisto

10.30 Kommenttipuheenvuoro. Ylitarkastaja Petri Manninen, Verohallitus

10.40 Kommenttipuheenvuoro. Erityisasiantuntija Antti Sinkman, Valtionvarainministeriö

10.50 Keskustelu

11.15 Kuuleminen päättyy

Kauppatieteiden tohtori Sari Stenfors toimii johtajana Augmented Leadership -instituutissa, joka on Kaliforniassa toimiva bisneksen ja yleishyödyllisyyden yhdistävä yhteiskunnallinen yritys. Augmented Leadership -instituutti auttaa organisaatioita toimimaan paremmin virtualisoituvassa ympäristössä. Sari on myös innovatiivista yrittäjyyttä Afganistanissa ja muilla yhteiskunnallisesti epävakailla alueilla opettavan Innovation Democracy -järjestön johtaja. Sari on mukana useissa akateemisissa projekteissa, joissa tutkitaan virtualisoitumisen vaikutuksia työhön, muun muassa Stanfordin yliopiston kanssa. Hän tekee myös konsultointia, opetustyötä ja toimii useiden distruptiivisiin uusiin liiketoiminta-alueisiin keskittyvien kasvuyritysten hallituksessa ja neuvonantajana.

Tilaisuuteen voi halutessaan tuoda salin takaosaan siihen varatulle pöydälle omia jakamistalouteen liittyviä esitteitä.

Jakamistalous.fi on välittänyt tiedon tilaisuudesta eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan pyynnöstä.

Kiinnostavia Jakamistalous-aiheisia paneelikeskusteluja San Franciscosta

Sharers of San Francisco -niminen yhteisö järjestää muun muassa Sharers talks -paneelikeskusteluja, joihin kutsutaan keskustelijoita jakamistalousalan yrityksistä ja yhteisöistä ja joita voi mennä kuuntemaan myös paikan päälle. Lisätiedot tapahtumista Sharers of San Franciscon Meetup -ryhmästä.

Katso tallenteet tähän mennessä pidetyistä paneelikeskusteluista seuraavista aiheista tai laita ne vaikka työkoneelle taustalle pyörimään kuulokkeisiin. Löydät lisätiedot alle linkatuista keskusteluista ja niiden puhujista ja tämän jälkeen ilmestyvät videot sharers.co -sivulta. Kieli on luonollisesti englanti.

Mitä keskusteluista tuli mieleen?
Voit osallistua keskusteluun Jakamistalous.fi:n facebookissa ja Twitterissä.

Arvon uudelleenmäärittely
(Redefining Value)
Screenshot 2015-11-24 13.39.10

Yhteistilojen käyttöönotto
(Activating Co-Spaces)
Screenshot 2015-11-24 13.58.27

Mitä on jakamistalous?
(What is sharing the economy?)

Screenshot 2015-11-24 13.37.43

Y-sukupolvi, merkitys ja jakaminen
(Millennials, Purpose & Sharing)
Screenshot 2015-11-24 13.37.19

Luottamus, turvallisuus ja maine jakamistaloudessa
(Trust, Safety & Reputation in Sharing Economy)
Screenshot 2015-11-24 13.36.59

 

Verkkopalvelun yhteiskäytön sujuvuus – tulevaisuuden kilpailuetu?

Verkkopalveluja suunnitellessa käyttäjäksi oletetaan tavallisesti yksilö. Usein tämä on aivan perusteltua, sillä arkielämässä on paljon tilanteita, joissa esittäydymme ja toimimme yksilöinä. Varsinkin jakamistalouden kohdalla oletus ominpäin toimivasta käyttäjästä voi kuitenkin olla ongelmallinen: Tilat, tavarat ja arki ovat usein yhteisiä ja jaettuja. Kun tällaisten yhteisten resurssien ”omistajat” ryhtyvät jakamaan niitä lähipiirin ulkopuolelle, tarvitaan niin yhteisymmärrystä kuin yhteistoimintaakin.

Verkottunutta vieraanvaraisuutta ja käyttäjätilien yhteiskäyttöä käsittelevässä tutkimuksessani haastattelin Couchsurfingin kautta sohvasurffaajia kodeissaan majoittavia pariskuntia, perheitä ja kämppiksiä. Tutkimus toteutettiin kesällä 2012 Yhdysvalloissa. Tutkimukseen osallistuneissa kotitalouksissa verkottuneen vieraanvaraisuuden tarjoamista koordinoitiin yleisesti yhden, yhteisen profiilin kautta.

3169836251_22162b58f5_o

Vaikka Couchsurfing antaa käyttäjille mahdollisuuden profiloitua monihenkiseksi kotitaloudeksi, palvelun tuki käyttäjätilin yhteiskäytölle on rajallinen. Haastattelujen pohjalta yhteiskäyttöön liittyy kolme päähaastetta:

  1. Useamman henkilön esitteleminen yhdessä profiilissa: Miten esitellä selkeästi ja kattavasti sekä koti että siellä asuvat ihmiset?
  2. Vierailuita koskevien neuvottelujen koordinointi: Kuka saa tiedon majoittumispyynnöistä? Kuka päättää kenet kutsutaan? Kuka pitää yhteyttä potentiaalisiin vierailijoihin? Kuka kirjoittaa arviot vierailun jälkeen – ja kenen mielipide niissä ilmaistaan?
  3. Yhdessä kartutetun maineen reilu hyödyntäminen: Jos profiili ei tunnu aidosti yhteiseltä, kenelle hyvästä majoittamisesta karttuva maine kertyy? Onko kaikilla kotitalouden jäsenillä yhtäläinen mahdollisuus hyödyntää sitä?

Jos retoriikkaa mainetaloudesta on uskominen, verkkopalveluiden välittämästä toiminnasta karttuvat digitaaliset jäljet ovat jatkossa yhä suuremmassa roolissa, kun ihmiset arvioivat ja päättävät kenet majoittaa, ketä auttaa, ja kenen kanssa käydä kauppaa. Jos resursseja annetaan käyttöön rahaa vastaan, on ratkaistava myös se, kenen taskuun osallistumisesta saatavat rahat kuuluvat. Jakamistalouden yleistyessä ja arkistuessa käyttäjätilien yhteiskäyttön toimivuus edistää oikeudenmukaisten ja reilujen sosiaalisten rakenteiden luomista ja tukemista.

Jatkossa käyttäjätilin jakavien ihmisten yhteispelin tukeminen voikin olla jakamistalouteen keskittyvälle verkkopalvelulle kilpailuetu. Yhteiskäytön sujuvuus lisää jakamistalouden sosiaalista luistoa ja kannustaa osallistumaan.

Yhteiskäyttöä ja verkottunutta vieraanvaraisuutta käsittelevä artikkelini Account Sharing in the Context of Networked Hospitality Exchange (ennakkoversio pdf-formaatissa) julkaistaan helmikuussa  CSCW 2014 -konferenssissa Baltimoressa, Yhdysvalloissa.

Kuva: http://www.flickr.com/photos/plutor/3169836251/sizes/m/

Suunta kohti jakamistaloutta

Cop-15 climate meeting in Copenhagen, Denmark by Greenpeace Finland I http://www.flickr.com/photos/greenpeacefinland/4179097613/ I CC-BY license (http://creativecommons.org/licenses/by/2.0/deed.en) (cropped)

Joulukuussa 2009 maailman johtajat kokoontuivat Kööpenhaminaan päättämään yhteisistä toimista ilmastonmuutoksen uhkaa vastaan. Tein tuolloin töitä Sitran Energiaohjelmassa, jossa tavoitteena oli saada suomalaisten energiankulutus ja ilmastopäästöt laskuun. Toivoin Kööpenhaminassa tehtävien päätösten antavan lisäpotkua myös Energiaohjelman tavoitteille. Lopputulos oli kuitenkin surkea. Lue loppuun

Lisää luistoa jakamistalouteen

Mielenkiintoisia asioita alkaa tapahtua, kun jostakin aiemmin mahdottomasta tai kohtuuttoman hankalasta tulee mahdollista. Suuret murrokset tapahtuvat, kun jo mahdollisesta tulee helppoa. Jakamistalous on tällä hetkellä malliesimerkki tällaisesta liikehdinnästä: Monenlaiset mobiili- ja verkkopalvelut tukevat uudenlaista jakamistoimintaa – tai auttavat toteuttamaan jo entuudestaan tuttuja toimintamalleja tuloksellisemmin ja vähemmällä vaivalla.

Yhdessä tekeminen, kierrättäminen ja yhteiskäyttö eivät ole suomalaisille vieraita ajatuksia. Mutta vaikka jakamistalous tuntuisi ideana miellyttävältä ja mukaansatempaavalta, jarruttaviakin tekijöitä on. Ne voidaan jaotella teknologiseen, sosiaaliseen ja yhteiskunnalliseen kitkaan. Lue loppuun

Onko jakamistalous sinua varten?

Hmmmm...which one should i eat first? by Carly & Art I CC-BY license (http://creativecommons.org/licenses/by/2.0/deed.en) (cropped)

Mitä jakamistalous tarkoittaa?

Oletko koskaan listannut kaikkea, minkä omistat? Kuinka usein käytät mitäkin tavaraa tai kuinka paljon ne vievät tilaa? Haaveiletko lomasta yksityisessä huvilassa meren rannalla, tai edullisesta huoneesta New Yorkin keskustassa? Haluaisitko kokeilla jotakin uutta harrastusta, mutta tarvittavien välineiden ostaminen tuntuu liian suurelta panostukselta? Haluaisitko tietää, miten voit ansaita rahaa käyttämällä resurssejasi mahdollisimman tehokkaasti ja viisaasti? Haluatko uusia ystäviä naapurustostasi tai kohteesta, johon suunnittelet matkaa? Lue loppuun