Vastaa TEM:in jakamistalouskyselyyn!

8b4be3ee4f57049471bb9087b4b29dcf


Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on avannut Ota kantaa –palvelussa (otakantaa.fi) kyselyn koskien jakamistalouden haasteita ja mahdollisuuksia.

TEM pyysi jakamistalous.fi -blogia jakaamaan tiedon kyselystä, koska tämä blogi tavoittaa todennäköisesti Suomen parhaiten kaikki jakamistalouden toimijat. Virkamiehet toivovat, että me jakamistalouden toimijat antaisimme 31.5.2016 mennessä kyselyn kautta kehittämisehdotuksemme siitä, miten jakamistaloutta pitäisi Suomessa edistää. Myös ykstyishenkilöiden/käyttäjien/kuluttajien toivotaan vastaavaan kyselyyn.

Täytä TEM:in jakamistalouskysely!

Lisätietoja kyselystä:
Sääntelyn kehittämisen erityisasiantuntija Anu Laitinen
Työelämä-ja markkinaosasto
Työ- ja elinkeinoministeriö
Anu.Laitinen(at)tem.fi

 

Mainokset

Tilojen välitys osana jakamistaloutta – esittelyssä Kliffa

Kuva2_KLIFFA_naapurusto

Kliffa mahdollistaa uusien lähipalveluiden syntymistä (CC BY 3.0 Roope Ritvos).

Netti on pullollaan erilaisia palveluita, joista voi selailla tiloja monenmoiseen tarkoitukseen. Tunnetuimpia lienevät perinteiset hotellimajoitusta tarjoavat varaussivustot (mm. Hotels.com), mutta paljon uusia palveluita on viime vuosina lanseerattu. Jakamiseen ja digitaalisuuteen pohjautuvien palveluiden myötä kuluttajan on helppo löytää tiloja ja palveluja käyttöönsä eri sijainneista: koti voi löytyä muutamaksi viikoksi naapurikylästä (airBnB tai Helsingissä Helsinki B&B), työpiste voi vaihtua viikoittain (Mushrooming) ja palavereitakin voi järjestää vaihtelevasti eri paikoissa (Kontoret). Juhla- ja kokoustilaa puolestaan on tarjolla useissa eri palveluissa (esimerkiksi Venuu ja Sauna2).

Olemassa oleville tilanvälityspalveluille on tyypillistä se, että ne mielletään joko erityiseen tapahtumaan (lomat ja juhlat) tai työhön liittyväksi. Lisäksi tilan käyttäminen voi olla iso menoerä. Usein ihmiset kuitenkin tarvitsevat erilaisiin käyttötarkoituksiin soveltuvia tiloja arjessaan. Tällöin oleellista on, että tila löytyy kodin läheltä edullisesti ja joustavasti. Tämä oivallus synnytti Kliffan – uuden urbaanin tilanvälityspalvelun.

Taloyhtiöiden tilat jakoon

Taloyhtiöiden syövereihin on piilotettu monia suomalaisten arkea tukevia tiloja ja palveluita. Nämä palvelut ovat kuitenkin vain harvoin myös muiden kuin taloyhtiön omien asukkaiden käytössä. Kliffan tavoitteena on mahdollistaa juuri näiden tilojen jakaminen laajemmalle käyttäjäkunnalle ja siksi Kliffa onkin ainutlaatuinen palvelu. Tilojen omistajat hyötyvät taloudellisesti tilojen käytön lisääntymisestä ja kuluttajat saavat käyttöönsä laajemmat lähipalvelut. Kliffa-palvelusta kuluttaja löytää monipuolisen ja edullisen tilavalikoiman, josta löytyy tilaa useisiin eri käyttötarkoituksiin aina saunomisesta askarteluun.

Myös julkisyhteisöt ovat heränneet joustavampaan tilankäyttöön. Esimerkiksi Helsingin kaupunki testailee tiettyjen tilojen ja resurssien jakamista uudella tavalla (Varaamo). Kaupungeilla onkin hallussaan suuret määrät tiloja, joiden väliaikaiskäytön lisääminen mahdollistaisi niin harraste- kuin liiketoimintaa. Ongelmana näiden tilojen käyttämiselle tuppaa olemaan jäykät ja hitaat varauskäytännöt.
Kuva1_Kliffa_tilanvarauspalveluiden viidakossa

Kliffa tilanvälityspalveluiden viidakossa. 

Tilan jakamisen henkinen hankaluus

Suomalaiset nauttivat omasta tilasta. Kun tila on kerran saatu, siitä pidetään kynsin ja hampain kiinni, ihan niinkuin muistakin etuuksista. Uusia tuulia on kuitenkin havaittavissa ja jakamistalouden luomat mahdollisuudet pikkuhiljaa lisääntyvät. Kuka olisi uskonut vielä kymmenisen vuotta sitten, että suomalaiset majoittaisivat vieraita ihmisiä omiin koteihinsa?

Kotien ja taloyhtiöiden tilojen avaaminen omien asukkaiden ulkopuolisille herättää ihmisissä paitsi kiinnostusta, mutta myös varautuneisuutta. Kun ihmiset oikein pääsevät vauhtiin, maalaillaan jo kauhukuvia tuhoutuneista rakennuksista ja kaiken maailman hämärähommista. Huoli turvallisuuteen liittyvistä seikoista on tietenkin otettava vakavasti yhteisten tilojen jakamiseen keskittyvissä palveluissa. Toistaiseksi tilanvälityspalvelut luottavat digitaaliseen tunnistautumiseen, käyttöehtojen tarkkaan määrittelyyn ja vuokravakuuksiin. Digitaalisten palveluiden ja älykkäiden lukitusjärjestelmien kehittymisen myötä myös erilaiset kulunvalvontaan liittyvät palvelut ovat enenevissä määrin mahdollisia taloyhtiöille ja muille tilanomistajille. Tämä osa-alue on erityisesti otettu huomioon Kliffan kehityksessä, mikä erottaa sen muista tilanvälityspalveluista.

Kliffa-palvelun perustana on palvelun tekeminen yhdessä käyttäjien kanssa. Uskomme, että yhteiskehittämisen kautta löydämme parhaimmat ratkaisut ja ideat kaupunkilaisten tarpeisiin. Siksi käyttäjälähtöisyys on avainasemassa Kliffa-palvelun luomisessa: tilojen selaamisen, varaamisen, maksamisen ja niihin sisään pääsemisen on oltava helppoa ja yksinkertaista.

Haluatko olla mukana luomassa uudenlaista asumiskulttuuria? Kliffa etsii nyt taloyhtiöitä syksyllä toteutettavaa pilottia varten. Mikäli taloyhtiösi tilojen jakaminen kiinnostaa, ota meihin yhteyttä: hello(at)kliffainnovations.com

Tämän postauksen on kirjoittanut Riina Haavisto Kliffa Innovations Oy:stä.
Lisätietoa Kliffasta: http://kliffainnovations.com/kliffa/

 

Uusi 16 toimialan Collaborative Economy Honeycomb

Crowd Companies Councilin perustaja Jeremiah Owyang Silicon Valleystä on julkaissut 10.3.2016 uuden kolmannen versionsa Collaboration Economy Honeycomb -kuvaajastaan, joka kuvaa jakamistalouden eri aloja. Vuoden 2014 versiossa jakamistalouden aloja oli 12 ja nyt alojen määrän katsotaan olevan 16. Edellisten lisäksi kuvaajaan on lisätty toimialat maine- ja tietohallinta, työntekijätuki, liikennepalvelut ja kauneusala (Reputation and Data, Worker Support, Mobility Services, and the Beauty Sector).

Muistetaan, että alalla on toki paljon toimijoita, joita ei ole mainittu tässä kuvaajassa, mutta jotka silti sijoittuvat tämänhetkiseen kuvaan jakamistalouden levittäytymisestä.

Lue Jeremiah Owyangin kirjoituksen, josta voi tilata kuvaajan suurennoksen on täällä.

Honeycomb3_highres.jpg

Jakamistalouskeskustelu täytti pikkuparlamentin auditorion

Anna Kontula avasi tulevaisuusvaliokunnan jakamistaloutta käsittelevän avoimen kuulemistilaisuuden.

Anna Kontula avasi tulevaisuusvaliokunnan jakamistaloutta käsittelevän avoimen kuulemistilaisuuden.

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta järjesti 2.3.2015 kuulemistilaisuuden jakamistaloudesta. Tilaisuuteen osallistui noin 50 kansanedustajaa ja asiantuntijaa. Keskustelijoiden konsensus oli varsin selvä: jakamistalous tulee muuttamaan yhteiskuntaamme dramaattisella tavalla tulevina vuosina, ja nyt poliittisten päättäjien on tärkeää hahmottaa, miten varmistetaan se, että yhteiskunnan rakenteet pysyvät mukana kehityksessä. Tässä postauksessa käydään läpi tilaisuuden keskeinen sisältö. Tilaisuus tallennettiin videolle, jonka voit katsoa tästä.

Verotus, työntekijästatus, sosiaaliturva, vakuutukset

Kansanedustaja ja tulevaisuusvaliokunnan jakamistalous-hanketyöryhmän puheenjohtaja Anna Kontula totesi avauspuheenvuorossaan, että käsillä on kaksi suurta murrosta: yhtäällä pirstoutuva työelämä ja toisaalla digitalisaatio. Hän näki jakamistalouden kattoterminä, joka tietyistä puutteistaan huolimatta sopii tässä vaiheessa kattamaan tiettyä ilmiöjoukkoa. Dosentti Mats Nylund tarkensi määrittelyä ja totesi, että tutkijat alkavat olla kohtuullisen yksimielisiä jakamistalouden kolmesta ydinkomponentista.

  1. Alikäytössä olevien resurssien hyödyntäminen
  2. Yksittäiset kuluttajat palveluiden tuottajina (vertaistalous)
  3. Teknologiset alustat toiminnan fasilitoijina.

Kontula totesi, että yhteiskunnan kannalta jakamistalous tuo haasteita ainakin neljällä osa-alueella.

  1. Verotus (harmaa talous, aikapankkitoiminnan verotus, ylikansallisten alustojen veronkierto)
  2. Työntekijästatus (jakamistaloudessa ihminen ei mene perinteisiin ”yrittäjä” tai ”työntekijä” -määrittelyihin.
  3. Sosiaaliturva (miten hallita tilannetta, jossa ihmisten tulovirta muodostuu pienistä puroista)
  4. Vakuutukset

Kontula ilmaisi huolensa siitä, että suomalaiset poliitikot reagoivat maailman muuttumiseen usein jälkijunassa muihin maihin verrattuna. Hän toivoi, että Suomi voisi tällä kertaa olla etulinjassa.

Alustoille velvollisuus ilmoittaa käyttäjien ansiot?

Valtiovarainministeriön erityisasiantuntija Antti Sinkman kertoi, että VM suhtautuu jakamistalouteen lähtökohtaisesti positiivisesti. ”Resurssien käytön tehostaminen on hyvä asia kansantalouden ja kilpailukyvyn kannalta.”

Verotuksen näkökulmasta Sinkman näki jakamistaloudessa kahdenlaisia haasteita. Toisena on verotuksen neutraalius: miten varmistetaan, että ammattimainen palveluntarjoaja ja yksittäinen palveluita jakamistalouden alustan kautta tarjoava kuluttaja ovat verotuksen suhteen samalla viivalla, jottei jälkimmäinen saa kohtuutonta kilpailuetua. Toisekseen Sinkmania huoletti se, että alustojen käyttäjät eivät tyypillisesti ole työsuhteessa alustoihin, jolloin verotulojen ilmoittaminen jää käyttäjien itsensä vastuulle. Sinkman esitti pelkonsa siitä, että suuri osa näistä tuloista jää ilmoittamatta ja on näin harmaan talouden piirissä.

Ratkaisuksi Sinkman ehdotti, että alustat voitaisiin velvoittaa ilmoittamaan kuluttajien tulot verottajalle. Esimerkiksi Uberin pitäisi siis tällöin ilmoittaa kuskiensa tulot kunkin maan verohallinnolle. Sinkman totesi kuitenkin, että on tärkeää varmistaa, etteivät nämä velvoitteet aseta kohtuuttomia vaatimuksia pienille kotimaisille jakamistalouden toimijoille.

”Uber app” ja tulorekisteri

Dosentti Pasi Mäenpää Helsingin yliopistosta otti asiaan toisenlaisen näkökulman: sen sijaan, että asetetaan alustoille velvoitteita, raportoinnista voitaisiin tehdä helpompaa kuluttajille. Mäenpää kertoi, että Virossa kehitetään jo (muun muassa EU:n tuella) ”Uber appia”, jonka avulla jakamistalousalustojen käyttäjät pystyvät ilmoittamaan tulonsa helposti. Suomessa puolestaan ollaan kehittämässä tulorekisteriä, joka voisi helpottaa kuluttajan elämää merkittävällä tavalla kokoamalla jakamistalouden alustoista saatavat tulot yhteen paikkaan. Mäenpää ehdotti, että valtio voisi ottaa kansalaisaktivistit mukaan vastaavanlaisten palveluiden kehittämiseen.

Mäenpää ehdotti myös, että pienimuotoisten tulojen verovapautta voisi selvittää, jotta raportointiin kuluva aika ei syö pienistä tulovirroista saatavia hyötyjä. Hän ehdotti myös, että jakamistalouden verotuksesta voitaisiin tehdä uusi, valtion budjetista erillinen verotuksen muoto rahapelitoiminnan tapaan.

Kansalaispalkka tuomaan turvaa

Sosiaaliturvasta puhuessaan Kontula huomautti, että yksi ratkaisu tilanteeseen voisi olla ns. kansalaispalkka tai perustulo, jota on tarkoitus kokeilla nykyisellä hallituskaudella. Kansalaispalkka estäisi kannustinloukut, sillä sitä ei voi menettää tienaamalla, joten pienimuotoisten työrupeamien vastaanotto helpottuu.

Myös Mats Nylund käsitteli asiaa ja huomautti, että jakamistalous tarkoittaa siirtymää työpaikoista yksittäisiin työsuorituksiin, mikä aiheuttaa haasteita nykyiselle eläkejärjestelmällemme. Nylund ehdotti ratkaisuksi eläkekertymän irrottamista työsuhteesta ja mainitsi, että myös kansalaispalkka voisi auttaa. Nylund pohti, voisiko Suomi olla edelläkävijä jakamistalouden ja työelämän pelisääntöjen yhteensovittamisessa..

Lohkoketju ja hajautettu yhteiskunta

Sari Stenfors, kalifornialaisen Augmented Reality Instituten johtaja, käsitteli omassa puheenvuorossa ”lohkoketjua” (blockchain) ja sen tuomia mahdollisuuksia jakamistalouden helpottamiseen. Lohkoketju on eräänlainen avoin ja hajautettu tilikirja, johon voidaan merkitä kaikki ihmisten välillä tapahtuneet kaupat ja vaihdot sekä näistä saatu palaute. Mikään yksittäinen taho ei kontrolloi lohkoketjua, vaan se on täysin hajautettu järjestelmä, minkä vuoksi kukaan ei pysty peukaloimaan sitä tai kyseenalaistamaan sen luotettavuutta. Tunnetuin lohkoketjua tällä hetkellä käyttävä sovellus on virtuaaliraha Bitcoin, mutta lohkoketjua voi käyttää myös moniin muihin tarkoituksiin. Stenforsin mukaan lohkoketjun hyödyntäminen jakamistalouden palveluissa voisi lisätä luottamusta ja läpinäkyvyyttä käyttäjien välillä, kun kaikki transaktiot tallennetaan kaikille avoimeen lohkoketjuun.

Sitran Vesa-Matti Lahti ehdotti, että verottaja voisi olla asiassa aloitteellinen ja hyödyntää lohkoketjuteknologiaa. Teknologian tuoman läpinäkyvyyden avulla olisi mahdollista kitkeä harmaata taloutta.

Mats Nylund huomautti, että toivoa ei kuitenkaan laittaa liikaa teknologiaan. Hän huomautti, että vaikka jakamistaloudesta ja sittemmin lohkoketjusta on toivottu pelastajaa, on kaikessa kuitenkin lopulta kyse siitä, millaisin tavoin ihmiset päättävät yhteiskuntansa järjestää. Tätä työtä teknologia ei voi tehdä puolestamme.

Lohkoketjusta lisätietoa haluaville suosittelen näitä kahta videota.

Millaista jakamistaloutta haluamme?

Anna Kontula huomautti avauspuheenvuorossaan, että koska jakamistalouden sateenvarjon alle mahtuu niin monenlaisia ilmiöitä, on tärkeää keskustella myös siitä, millaista jakamistaloutta haluamme Suomeen ja millaista emme. Tätä keskustelua ei Kontulan mukaan ole Suomessa vielä kunnolla aloitettu.

Mats Nylund totesi, että jakamistalous voi olla joko osa nykyisenlaista markkinataloutta, suunta kohti parempaa, tai jotain vielä nykyisenlaista markkinataloutta pahempaa. Stadin Aikapankin Ruby van der Wekken otti asiaan kantaa voimakkaasti kantaa ja totesi, että jakamistaloutta ei pidä jättää ainoastaan kansainvälisten suuryritysten rahantekokoneeksi, vaan meidän pitää tukea ennen kaikkea ruohonjuuritasolla tapahtuvaa, positiivisia yhteiskunnallisia vaikutuksiaa aikaansaavaa toimintaa. Asiasta on keskustelu aiemmin myös tässä blogissa, oma aiempi puheenvuoroni käsitteli juuri tätä dilemmaa.

Pasi Mäenpää totesi, että jakamistalous voi parhaimmillaan mahdollistaa tulevaisuuden, jossa yhteiskunnallinen valta, sosiaaliset rakenteet ja markkinaehtoisten hyödykkeiden tuotanto jakautuvat tasa-arvoisempaan ja laaja-alaisempaan suuntaan. Meidän on kuitenkin tehtävä töitä sen eteen, että tämä tulevaisuuden visio todella toteutuu, ja se vaatii oikeita ratkaisuja myös poliittisilta päättäjiltä.

Täydennetty: Jakamistalous-kuuleminen eduskunnan pikkuparlamentin auditoriossa 2.3.2016

 

Pikkuparlamentti

Tulevaisuusvaliokunnan avoin kuuleminen jakamistaloudesta

Keskiviikkona 2.3.2016 kello 09.00 – 11.15
Pikkuparlamentin auditorio, käyntiosoite Arkadiankatu 3, Helsinki
Ilmoittautuminen su 28.2.2016 mennessä: TuV@eduskunta.fi

Kuulemistilaisuuteen mahtuu noin sata henkeä ja kuulemista voi seurata myös netistä: https://www.eduskunta.fi/FI/Sivut/Live.aspx

Lisäys: Tilaisuus videoitiin ja voit katsoa se tästä. Lue jakamistalous.fi -postausta tilaisuudesta tästä.

Tilaisuus on järjestetty yhteistyössä Sitran kanssa.

Mitä jakamistalous on?

Jakamistalous (sharing economy) tarkoittaa rajallisten yksityisten hyödykkeiden vaihtoa ja yhteiskäyttöä sekä tämän mahdollistamista erityisesti uuden teknologian avulla. Jakamisen kohteena voi olla tavaran omistusoikeus (esim. myynti- ja vaihtotorit), rajoitettu käyttöoikeus (esim. Spotify, sohvasurffaus) tai kyse voi olla palvelujen myynti, vuokraus, vaihto tai lahjoitus (esim. TaskRabbit, Aikapankki). Jakamistalouden kohteena voi olla myös pääoma (vertaislaina- ja joukkorahoitusinstrumentit).

Vuonna 2011 Times nimesi jakamistalouden niiden kymmenen idean joukkoon, jotka muuttavat maailman. Vuonna 2013 talouslehti Forbes nosti kansijutukseen Airbnb:n, jonka arvoksi arvioitiin jo tuolloin 2,5 miljardia dollaria. Varsinkin kesän ja syksyn 2015 aikana jakamistaloudesta on keskusteltu maailmassa ja myös Suomessa erittäin paljon.

Muun muassa seuraavista asioista keskustellaan tulevaisuusvaliokunnan avoimessa kuulemisessa. 

  • Miten jakamistalous vaikuttaa verokertymään? Aikapankkitoiminnassa ja muussa vertaisavussa ei välttämättä liiku rahaa lainkaan. Suurilla nettialustoilla tapahtuvassa välitystoiminnassa verot taas maksetaan usein muualle kuin Suomeen.
  • Onko vakuutuslainsäädäntömme ajan tasalla? Esimerkiksi autojen yhteiskäyttöpalveluita on haitannut se, että vakuutusyhtiöillä ei ole tarjota toimintaan soveltuvia vakuutuksia.
  • Miten yhteiskunnalliset palvelut ja tulonsiirrot (työttömyysturva, päivähoito jne.) sopivat yhteen luonteeltaan pirstaleisen jakamistalouden kanssa? Miten jakamistalouden yleistyminen vaikuttaa ihmisten rahantarpeeseen ja yhteiskunnan tulonjakoon?
  • Miten julkisen sektorin datapankkien avaaminen/käytettävyys kytkeytyy jakamistalouteen?
  • Miten julkisia tiloja pitäisi kehittää, jotta se tukisi/ehkäisisi jakamistaloutta?

Ohjelma

8.15 alkaen sisäänpääsy Pikkuparlamentin turvavalvomon kautta (varautukaa todistamaan henkilöllisyys)

9.00 Tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen avaa kokouksen

9.05 Miksi jakamistalous on tärkeää? Kansanedustaja Anna Kontula

9.10 Jakamistalous Suomessa. Tutkija Mats Nylund, yliopettaja, dosentti, Ammattikorkeakoulu Arcada

9.30 Suomalaisia esimerkkejä jakamistaloudesta:

Pauliina Seppälä, perustaja, Nappi Naapuri, naapurustojen uusi sosiaalinen media
Heikki Waris, perustaja, PiggyBaggyn Naapuriapu-kotiinkuljetukset

9.40 Miten kyborgit organisoivat? Johtaja Sari Stenfors, Augmented Leadership Institute, California

10.10 Keskustelu

10.20 Jakamistalous ja verotus. Pasi Mäenpää kaupunkisosiologian dosentti Helsingin yliopisto

10.30 Kommenttipuheenvuoro. Ylitarkastaja Petri Manninen, Verohallitus

10.40 Kommenttipuheenvuoro. Erityisasiantuntija Antti Sinkman, Valtionvarainministeriö

10.50 Keskustelu

11.15 Kuuleminen päättyy

Kauppatieteiden tohtori Sari Stenfors toimii johtajana Augmented Leadership -instituutissa, joka on Kaliforniassa toimiva bisneksen ja yleishyödyllisyyden yhdistävä yhteiskunnallinen yritys. Augmented Leadership -instituutti auttaa organisaatioita toimimaan paremmin virtualisoituvassa ympäristössä. Sari on myös innovatiivista yrittäjyyttä Afganistanissa ja muilla yhteiskunnallisesti epävakailla alueilla opettavan Innovation Democracy -järjestön johtaja. Sari on mukana useissa akateemisissa projekteissa, joissa tutkitaan virtualisoitumisen vaikutuksia työhön, muun muassa Stanfordin yliopiston kanssa. Hän tekee myös konsultointia, opetustyötä ja toimii useiden distruptiivisiin uusiin liiketoiminta-alueisiin keskittyvien kasvuyritysten hallituksessa ja neuvonantajana.

Tilaisuuteen voi halutessaan tuoda salin takaosaan siihen varatulle pöydälle omia jakamistalouteen liittyviä esitteitä.

Jakamistalous.fi on välittänyt tiedon tilaisuudesta eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan pyynnöstä.

Uutta tutkimustietoa: UK:ssa keikkatyötä tekee noin 5 miljoonaa ihmistä

Screenshot 2016-02-19 11.13.28

Kuva tutkimuksen kuvaaja 2. Tutkijoiden mukaan usein ajatellaan, että keikkatyötä tehdään pääasiassa satunnaisen tulon lähteeksi. Heidän mukaansa sitä pääasiallisena tai ainoa tulonlähteenään UK:ssa tekevien joukko on myös merkittävänkokoinen.

Tuore tutkijoiden Ursula Huws ja Simon Joyce University of Hertfordshiressä julkaisema joukkoistetun työn -tutkimus paljastaa ensimmäisen kerran UK:n keikkatyöalan koon: noin 5 miljoonaa ihmistä UK:ssa tekee keikkatyötä (noin 8% Yhdistyneiden Kuningaskuntien väestöstä).

Helppolukuinen tutkimuksen tiivistelmä antaa tietoja, kuinka usein keikkatyöntekijät tekevät keikkatyötä, mikä on keikkatyöllä ansaitun tulon osuus kokonaisansioista, mikä on kokonaisansiotaso, missä keikkatyötä tehdään ja minkä alan tai tyypin töistä on kyse. Lisäksi  myös ikä- ja sukupuolijakauman sekä sijainnin jakauma tietoja UK:ssa. Tutkimus kertoo myös jakamistalouspalveluiden asiakkaiden ansiotasosta.

Lehtijutun mukaan jakamistalous on yleisintä San Franciscossa, New Yorkissa ja Lontoossa

Edellisestä tutkimustiedosta erillään, The Telegraphin julkaiseman jutun mukaan maailmassa on nyt 865 jakamistalous-startuppia, joista yli puolet on perustettu USA:ssa pääasiassa San Franciscossa ja New Yorkissa. Jutun mukaan jakamistalous on Lontoossa maailmassa kolmanneksi yleisintä ensin mainittujen kaupunkien jälkeen ja koossa vastaa vastaa kymmenyksestä maailman jakamistaloudesta. Saman jutun mukaan Yhdysvalloissa jakamistalousalustojen kautta ansaitsevat ansaitsevat niiden kautta keskimäärin 533 dollaria kuukaudessa.

Peer to Peer -trendit 2015

11431890626_968e116d1b_o
Photo credit: Lendingmemo

P2P Foundationin voimahahmo Michel Bauwens on kirjoittanut kiinnostavan uudenvuoden -tekstin Peer to Peer -talouden trendeistä ja kehitysvaiheista.

Löydät tekstin suomenkielisen käännöksen täältä.

P2P Foundation on eurooppalainen säätiö, joka tutkii kaikkea peer-to-peer (vertaiselta vertaiselle) -mallilla tapahtuvaa toimintaa. Viime vuosina jakamistalous on ollut yksi säätiön vahvimmista fokusalueista, ja säätiö on tiiviisti tekemisissä OuiSharen kanssa. Lisää tietoa säätiön belgialailaisesta voimahahmosta Michel Bauwensista.

Jakamistalous.fi toivottaa kaikille hyvää ja idearikasta vuoden alkua!