Lohkoketju muuttaa maailmaa

chain

Tekstin on kirjoittajanut Sitran johtava strategia asiantuntija Vesa-Matti Lahti ja sen julkaistu ensin sivulla Sitra.fi.

Uusi teknologia tarjoaa kannattajiensa mukaan mahdollisuudet jopa maailman pelastamiseen, mutta kriitikot näkevät siinä myös uhkia.

Lohkoketju eli blockchain ja sen luomat uudet mahdollisuudet olivat yksi kuumimmista aiheista jakamistalousalan vuosittaisessa eurooppalaisessa päätapahtumassa Ouisharessa Pariisissa 18.–21.5.2016. Aihe oli jo vuosi sitten tapahtumassa uutuutena esillä, mutta tänä vuonna aihe herätti entistä enemmän keskustelua.

Jotkut tapahtuman tämän vuotiset alustajat visioivat lohkoketjun muuttavan tulevina vuosina maailmaa samassa mittakaavassa kuin mitä internet on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana tehnyt: muuttavan miljoonien tietokoneiden maailmamme yhden maailmantietokoneen maailmaksi, pelastavan demokratian ja mahdollistavan tätä kautta jopa ilmastokriisin torjunnan. Toiset – vähän maltillisemmat – osallistujat puhuivat taas esimerkiksi siitä, kuinka lohkoketju luo meille pankeista vapaan rahan, voi varmistaa reilun kaupan tuotteiden todellisen reiluuden sekä tekee rekistereiden- ja kirjanpitäjistä katoavia ammattiryhmiä.

Lohkoketjua aloittelijoille

Lohkoketjuteknologia on viimeisen vuoden aikana noussut otsikkoihin maailmalla. Viime vuoden lokakuussa ilmestyneen the Economistin kansijuttu The trust machine – The great chain of being sure about things nosti lohkoketjun maailman talouspäättäjienkin tietoisuuteen. Suomen eduskunnassa sana lohkoketju kuultiin todennäköisesti ensimmäisen kerran kuluvan vuoden maaliskuussa, kun tulevaisuusvaliokunta järjesti avoimen kuulemisen jakamistaloudesta. Yksi kuulemistilaisuuden alustaja, San Franciscossa työskentelevä Sari Stenfors piti lohkoketjuista kertovan esityksen. Osa kuulijoista ei luultavasti vielä silloin täysin ymmärtänyt kuulemaansa, osa oli ehkä tutustunut jo Etlan muutamaan englanninkieliseen raporttiin lohkoketjuista tai tämän vuoden tammikuussa julkaistuun Sitran muistioon Megatrendit 2016 – tulevaisuus tapahtuu nyt, jossa lohkoketjuasiaakin lyhyesti esitellään.

Vaikka moni on lohkoketjusta kuullut, harva vielä todella tietää, mikä se oikein on. Tiedonhalua kyllä löytyy. Tämän vuoden Ouisharen alussa pidettiin työpaja otsikolla ”Blockchains and smart contracts for beginners” (Lohkoketjut ja älykkäät sopimukset aloittelijoille) BlockchainHubin perustaja Shermin Voshmgirin vetämänä. Järjestäjät olivat aliarvioineet kiinnostuneiden määrän, sillä työpajalle varattu tila täyttyi hetkessä. Osa tiedonhaluisista mahtui sisään vain seisomapaikoille, osa ei mahtunut sisään ollenkaan.

Taatusti luotettavia sopimuksia

Tähän asti bitcoin on ollut tunnetuin lohkoketjuteknologian hyödyntäjä. On kuitenkin virhe samaistaa lohkoketju täysin bitcoiniin. Vaikka bitcoinin kehittäjä tai kehittäjät samalla kehittivätkin lohkoketjutekniikan perusteet, todella suuret vaikutusmahdollisuudet lohkoketjulla on bitcoinin ulkopuolella.

Lohkoketjuteknologian uusien mahdollisuuksien avaajista ensimmäisiä on vuonna 2015 perustettu Ethereum*, joka tarjoaa bitcoinin tavoin lohkoketjuun perustuvaa autonomista, hajautettua ja täysin luotettavaa tapaa todentaa verkossa tehtyjä resurssien siirtoja eli hajautettua automaattista kirjanpitoa. Kuten bitcoin myös Ethereum palkitsee sitä prosessoivia eli louhivia tietokoneita virtuaalirahalla. Ethereum kuitenkin todentaa virtuaalirahan – Ethereumin oman valuutan nimi on ether – siirtojen lisäksi myös monenlaisia muita sopimuksia. Näitä hajautettuun todennukseen perustuvia sopimuksia kutsutaan älykkäiksi sopimuksiksi (smart contracts). Niiden avulla voidaan jonkin asian tapahtuminen taata automaattisesti, kun ennalta asetetut edellytykset toteutuvat. Esimerkiksi lasku tulee maksetuksi heti, kun tilattu tavara on saapunut vastaanottajalle.

On tavallaan nurinkurista, että nämä ”älykkäät sopimukset” perustuvat automaattiseen lohkoketjuteknologiaan, joka sinällään ei sisällä omaa älyä. Tämä teknologia on kuitenkin vallankumouksellista siksi, että se mahdollistaa tiedon varman säilyttämisen ilman keskitettyä palvelinta. Tieto on samanaikaisesti lukemattomissa tietokoneissa ympäri nettiä, yksittäisten tietokoneiden kaatuminen ei haittaa ja lohkoketjukoodin ansiosta tietoa ei voi myöskään peukaloida. Tällaiseen varmuuteen ei paraskaan pilvipalvelu pysty.

Varma tiedon säilyminen perustuu siihen, että jokainen sopimus lisää aina uuden kerroksen eli ketjun osan jo alun perinkin vahvaan sopimukseen. Esimerkiksi bitcoinin tapauksessa joka kymmenes minuutti luodaan uusi kerros sopimusta, joka on hajautetusti verkossa. Mitään sopimusta ei voi muuttaa, ellei muuta koko pitkää ketjua eli kaikkia aiemmin tehtyjä sopimuksia. Toisaalta, jos uusi sopimus on vanhojen sopimusten kanssa ristiriitainen, sitä ei hyväksytä.

Varmasti luotettava sopimusten sopimistekniikka mahdollistaa monenlaiset toimet toisilleen entuudestaan vieraiden ihmisten välillä. Se ainakin periaatteessa poistaa välikäsien tarpeen. Esimerkiksi pankit ovat tavallisten rahansiirtojen välikäsinä, Airbnb-tilojen vuokralle antajien ja vuokraajien välikätenä ja Uber-vertaistaksipalvelujen välikätenä. Tähän asti välikäsiä on tarvittu luottamuksen takaajina, mutta lohkoketjuteknologia mahdollistaa luotettavuuden ilman niitä. Lisäksi lohkoketjutekniikka mahdollistaa sopimusten tekemisen nopeammin ja halvemmalla kuin välikäsien kautta tehtyinä.**

Käytännön esimerkit ehkä avaavat lohkoketjujen mahdollisuuksia yleisiä tai teknisiä selityksiä paremmin. Vaikka lohkoketjut ovat jokseenkin tuore asia, on joitakin yrityksiä ja projekteja jo syntynyt tämän teknologian hyväksikäyttöön.

  • Factom on yhdysvaltalainen start-up, joka valmistelee Hondurasille lohkoketjuun perustuvaa luotettavaa ja riippumatonta maarekisteriä.
  • Bitnation valmistelee muun muassa lohkoketjuun perustuvaa maailmankansalaisuutta henkilökortteineen. Bitnationilla on yhteistyötä myös Viron e-kansalaisuus-hankkeen kanssa.
  • Slock.it yhdistää fyysiset objektit ja lohkoketjun ”älykkäät sopimukset”, esimerkiksi lukot voidaan saada auki ja kiinni näillä sopimuksilla. Tämä lisää esimerkiksi vertaisvuokrauksen luotettavuutta.
  • Ujo MUSIC kehittää lohkoketjuun perustuvaa musiikin nettijakopalvelua, joka mahdollistaa entistä suuremman musiikkibisneksen läpinäkyvyyden. Ujossa näkyy suoraan mihin tai kenelle musiikista maksettu korvaus menee.
  • Provenance tarjoaa lohkoketjuteknologiaan perustuvan työkalun, joka näyttää luotettavasti mistä tuotteiden raaka-aineet ovat peräisin tai kuinka ne on tuotettu.
  • Arcade City toimii kuten kyytipalvelu Uber, mutta ilman että rahaliikennettä hoitaa voittojansa maksimoiva välittäjäfirma.
  • Allied Peers kehittelee Ethereumin pohjalla mikro- tai vertaisvakuutustoimintaa.
  • Everledger seuraa ja suojaa arvoesineitä esimerkiksi vakuutuspetoksilta paperisia alkuperätodistuksia luotettavammin lohkoketjuteknologian avulla. Ensivaiheessa brittiläinen Everledger keskittyy timanttien rekisteröintiin.
  • The DAO on ensimmäinen ”hajautettu autonominen organisaatio” (decentralised autonomous organisation), joka toimii ennalta kirjattujen sääntöjen mukaan Ethereumin pohjalla. The DAO on eräänlainen sijoitussäätiö, jossa kaikki jotka ovat hankkineet DAO-rahakkeita voivat halutessaan tehdä ehdotuksia ja äänestää sijoitustoimista. The DAOn joukkorahoituskampanja eli sen rahakkeiden osto on parhaillaan käynnissä ja päättyy 28.5.2016 mennessä.
  • D-CENT on eurooppalainen projekti, jossa kehitetään avoimia ja luotettavia työkaluja suoran demokratian edistämiseen muun muassa lohkoketjuteknologian avulla.

Ouisharen vakiokävijöihin kuuluvien maailmanparantajien sekä edellä kuvattujen uusien yritysten ja hankkeiden lisäksi lohkoketjusta ovat kiinnostuneet myös perinteiset suuryritykset. Ouisharessa oli paikalla ainakin Microsoftin ja Philipsin edustajia. Myös isot pankin ovat siitä kiinnostuneita, joko oman asemansa menettämisen pelosta tai etsiessään parempia ja halvempia menetelmiä rahansiirtoihin. Lisäksi Nasdaq-pörssi aikoo pian alkaa käyttää lohkoketjuun perustuvaa järjestelmää kirjatakseen kaupat, jotka koskevat yksityisesti omistettuja yhtiöitä.

Miten käy demokratialle, läpinäkyvyydelle ja energiankulutukselle?

Vaikka lohkoketjuteknologian tarjoaa suuria mahdollisuuksia, se ei kuitenkaan ole teknologiana ongelmaton. Tähän mennessä lohkoketjujen mahdollisuuksia on käytännössä pystytty hyödyntämään vain harvoilla aloilla, eikä sovellusalojen laajenemisesta ole vielä vahvaa näyttöä. Eri alojen vanhat toimijat ja toimintatavat voivat harata vastaan kiihkeästikin.

Jotkut näkevät myös lohkoketjuteknologian vain uutena teknologiauskovaisuuden muotona, joka unohtaa asioiden sosiaalisen puolen ja valtapelit. Näiden kriitikoiden mielestä lohkoketjuinto saattaa vain helpottaa varallisuuden keskittymistä kapean eliitin käsiin. Lisäksi koko idea tehdä luottamuksesta vain koodaamisella varmistettava asia tavallaan ohittaa myös perinteisen demokraattisen poliittisen prosessin, mikä ei välttämättä ole niin hieno, houkutteleva ja voimaannuttava ajatus.

Lohkoketjuteknologian puolustajat ovat toista mieltä. Osa heistä ei enää usko välilliseen demokratiaan vaan pitää sitä korruptoituneena. Heidän mielestään toivo on suorassa demokratiassa, joka voi toteutua, kun lohkoketjuteknologian myötä syntyy yksi maailmantietokone. Sitten riittävän monella olisi mahdollisuus suoraan vaikuttaa siihen, millaisia sopimuksia maailmantietokoneessa solmitaan.

Jonkinlainen ristiriita on myös lohkoketjuteknologian luotettavuuden ja omistusten läpinäkyvyyden välillä. Lohkoketjujen tarjoama luotettavuus perustuu hienoon ohjelmointiin ja tietotekniikkaan, mutta se on samalla myös anonyymiä. Esimerkiksi bitcoinien omistajista ei ole nimilistoja vaan niillä voi käydä kauppaa anonyymisti. Myöskään Ethereumin, sen ether-valuutan tai edellä mainittujen DAO-rahakkeiden omistajista ei ole varmaa tietoa.

Myös lohkoketjutekniikan käytöstä koituva energiankulutus on iso haaste. Koska jokainen uusi sopimus tai kryptovaluutan siirto luo aina uuden lenkin pitkään digitaaliseen ketjuun kasvaa käsiteltävien tiedostojen koko. Mitä yleisemmäksi lohkoketjuteknologian käyttö tulee, sitä enemmän kuluu myös lukemattomien netissä olevien tietokoneiden laskentavoimasta lohkoketjujen prosessointiin. Yhteenlaskettuna kaikki tämä laskenta käyttää myös ainakin potentiaalisesti yhä enemmän energiaa. Tässäkin on käynnissä kilpajuoksu energiatehokkaamman teknologian sekä kasvavan tietokonemäärän ja laskentavoiman käytön välillä.

Lohkoketjuoptimistit uskovat ongelmien ratkeavan, kun teknologian käyttö vakiintuu ja sen takana olevia ohjelmia hiotaan. Pessimistit ovat tietysti toista mieltä.

—–

*Ethereumin historia on kuin suoraan elokuvasta. Kanadanvenäläinen ohjelmoinnin ihmelapsiVitalik Buterin alkoi kehittää Ethereum-lohkoketjua vuonna 2013 vain 19-vuotiaana. Vuonna 2014 hän kuvasi Ethereumia ”seuraavan sukupolven kryptovaluutaksi ja hajautetuksi applikaatioalustaksi”. Kehittäjätiimiin tuli pian myös muita ohjelmoijia, esimerkiksi tämän vuoden Ouisharessa esiintynyt Gavin Wood. Kesällä 2014 Ethereum keräsi hyvin nopeasti joukkorahoituskampanjan avulla miljoonien dollarien arvosta pääomaa. Samana vuonna Buterin myös sai Ethereumin kehittämisestä Maailman teknologiapalkinnon. Heinäkuussa 2015 julkaisiin Ethereumin lohkoketjun ensimmäinen lenkki eli ns. genesis-lohko. Vitalik Buterin jätti yliopisto-opintonsa kesken ja muutti Sveitsiin, jossa Ethereum-projektia kehittävät nyt sveitsiläinen Ethereum Switzerland -yhtiö ja voittoa tavoittelematon Ethereum-säätiö. Lisää Ethereumista esimerkiksitäällä.

**Ne lukijat, jotka ovat kiinnostuneita lohkoketjun toiminnan teknisistä yksityiskohdista, voivat tutustua niihin englanniksi esimerkiksi täällä tai suomeksi täällä.

 

Mainokset

Liikennekaari vaikuttaa jakamistalouden tulevaisuuteen

SannaVera3pieni

Helsinkiläiset Sanna Edelman Domingues ja hänen tyttärensä Vera Edelman Domingues de Jesus raitiovaunussa. Kuva: Sanna Edelman Domingues

Miten LVM:n Liikennekaari-esitys vaikuttaa jakamistalouden tulevaisuuteen Suomessa?

Liikenne- ja viestintäministeriö on valmistellut Liikennekaari-esityksen, jonka yksi päätavoitteista on uudistaa liikenteen digitaalisen toiminnan kasvuympäristö. Liikennekaaressa on kolme vaihetta, joista ensimmäisessä yhtenäistetään liikennemarkkinoita ja -palveluja koskevia säädöksiä, kuten joukkoliikennelakia, taksiliikennelakia, kuljettajien ammattipätevyyksiä ja tavarankuljetusta koskevia lakeja. Liikennekaari-esitykseen annettiin määräpäivään mennessä poikkeuksellisen suuri määrä lausuntoja. Ryhmä edistyksellisiä suomalaisia toimijoita, joista moni toimii jakamistalouden alueella, on perehtynyt Liikennekaari-esitykseen ja toivoo sen läpimenoa.

“Liikenteen uudet palvelut keräävät tällä hetkellä eniten investointeja. Liikennekaari mahdollistaa niiden saamisen Suomeen ja luo sitä kautta uusia työpaikkoja.” sanoo MaaS-konseptin kehittäjä ja MaaS Finland Oy:n toimitusjohtaja Sampo Hietanen.

“Nyt ei pidä vatuloida asiakkaiden ja koko Suomen etua. Liikennekaari pitää saada pikaisesti voimaan mahdollisimman laajasti”, toteaa Pekka Möttö, joka loikkasi OnniBusista Tuupiin jatkamaan asiakaslähtöisten liikennepalveluiden vallankumousta.

Kolme Suomen liikenteen tulevaisuuden skenaariota:

1) Liikennekaari-esitystä ei hyväksytä vastaavasti kuin ei muitakaan vanhentuneen sääntelyn purkamiseen tähtääviä toimia. Tämä hidastaa kokeilukulttuurin ja jakamistalouden edistymistä. Tulevina vuosina liikkumismuotojen jakauma pysyy kutakuinkin samanlaisena kuin se on tällä hetkellä. Liikkumisen kustannukset suhteessa ostovoimaan nousevat muun muassa öljyn hinnan kohoamisesta ja Suomen viennin ja talouden laahaamisesta johtuen. Liikkumispalvelut kehittyvät ulkomailla ja Suomi jää kehityksestä jälkeen.

2) Liikennekaari-esitys hyväksytään vasta, kun sitä sitä on pitkään hiottu viimeistä yksityiskohtaa myöten: Yksityisauton omistamiselle kehitetään kyllä varteenotettavia vaihtoehtoja, mutta ne yleistyvät pikkuhiljaa sukupolvenvaihdoksen myötä. Tämä korostuu erityisesti pääkaupunkiseudun kaltaisilla alueilla, jossa nykyisinkin vain joka kolmas hankkii ajokortin 18 vuotta täytettyään. Etenemisen hitaudesta johtuen ulkomaisilla toimijoilla on kuitenkin ollut mahdollisuus kehittää liiketoimintaansa etukäteen isossa mittakaavassa, mikä heikentää kotimaisten ratkaisujen liikkeelle lähtöä ja kilpailukykyä.

3) Liikennekaari-esityksen ensimmäinen vaihe hyväksytään nopeassa tahdissa ja lähdetään siitä, että yksityiskohdat ja puutteet hiotaan kuntoon seuraavissa vaiheissa, kun on ensin opittu konkreettisista palvelukokeiluista. Sääntelyn uudistaminen etenee myös muun jakamistaloutta rajoittavaan lainsäädännön kehittämiseen. Yksityisauton omistamisen vaihtoehdot tulevat käyttöön nopeaan tahtiin. Liikennekaaren mahdollistamat liikennekokeilut vievät kotimaisinkin voimin liikkumistapojen evoluutiota eteenpäin kiihtyvällä vauhdilla.

Kestävä liikenne -kampanja tulevaisuuden liikennepalveluiden puolesta

Ryhmä edistyksellisiä suomalaisia toimijoita toivoo Liikennekaari-esityksen johtavan lainsäädäntöön, joka mahdollistaa eri liikennemuotojen joustavan yhdistämisen ja kehittämisen kansalaista palvelevaksi turvalliseksi, edulliseksi ja helpoksi kokonaisuudeksi. Liikennekaari menee eduskunnan käsittelyyn kesäkuussa. Kampanjaan osallistujat pyytävät päätöksentekoon osallistuvia ottamaan huomioon, että uusia liikenneratkaisuja tarvitsevien kansalaisten kannalta on vain kaksi vaihtoehtoista lopputulosta.

  1. Esitys hyväksytään nopealla aikataululla, mahdollisesti pienten korjausten jälkeen. Suomalaisilla on mahdollisuus luoda reilu ja toimiva moderni liikennejärjestelmä omilla ehdoillaan sekä saada etulyöntiasema liikenteen digitalisaation edelläkävijämarkkinana. 
  2. Esitys hylätään tai se palautetaan ministeriöön valmisteltavaksi. Eri sidosryhmät jatkavat omilla linjoillaan, maailma menee menojaan ja Suomi jää jälleen kerran kopioimaan muualla tehtyjä ratkaisuja.

Kestävä liikenne -kampanjan järjestää Kestävä Suomi -yhdistys tavoitteenaan vauhdittaa muutosta kohti kestävää yhteiskuntaa. Tämä saadaan aikaan kehittämällä ja tukemalla avoimesti yhteisöllisyyttä, vapaaehtoistyötä, työllistämistä ja kansalaisten aktiivisuutta edistävää toimintaa.

Kestävä liikenne -kampanjassa ovat mukana moni jakamistalousyritys:
Autolevi
City Car Club
CoReorient / PiggyBaggy
Kestävä Suomi Ry
Maas Finland
24Rent
Shareit Blox Car
Tuup
Tziip
ja joitakin yksityishenkilöitä

Lisätietoa Kestävä liikenne -kampanjasta ja yksityishenkilöiden liikenteen tulevaisuuteen liittyviä haastatteluja:
www.kestavasuomi.fi
facebook.com/kestavasuomi
twitter.com/Kestavasuomi

Kampanjassa käytetään hashtageja #kestavaliikenne, #liikennekaari ja #jakamistalous

Lisätietoja: kampanjan koordinaattori Henni Ahvenlampi, 045 601 0390, info( at)kestavasuomi.fi, Kestävä Suomi ry.

Vastaa TEM:in jakamistalouskyselyyn!

8b4be3ee4f57049471bb9087b4b29dcf


Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on avannut Ota kantaa –palvelussa (otakantaa.fi) kyselyn koskien jakamistalouden haasteita ja mahdollisuuksia.

TEM pyysi jakamistalous.fi -blogia jakaamaan tiedon kyselystä, koska tämä blogi tavoittaa todennäköisesti Suomen parhaiten kaikki jakamistalouden toimijat. Virkamiehet toivovat, että me jakamistalouden toimijat antaisimme 31.5.2016 mennessä kyselyn kautta kehittämisehdotuksemme siitä, miten jakamistaloutta pitäisi Suomessa edistää. Myös ykstyishenkilöiden/käyttäjien/kuluttajien toivotaan vastaavaan kyselyyn.

Täytä TEM:in jakamistalouskysely!

Lisätietoja kyselystä:
Sääntelyn kehittämisen erityisasiantuntija Anu Laitinen
Työelämä-ja markkinaosasto
Työ- ja elinkeinoministeriö
Anu.Laitinen(at)tem.fi

 

Tilojen välitys osana jakamistaloutta – esittelyssä Kliffa

Kuva2_KLIFFA_naapurusto

Kliffa mahdollistaa uusien lähipalveluiden syntymistä (CC BY 3.0 Roope Ritvos).

Netti on pullollaan erilaisia palveluita, joista voi selailla tiloja monenmoiseen tarkoitukseen. Tunnetuimpia lienevät perinteiset hotellimajoitusta tarjoavat varaussivustot (mm. Hotels.com), mutta paljon uusia palveluita on viime vuosina lanseerattu. Jakamiseen ja digitaalisuuteen pohjautuvien palveluiden myötä kuluttajan on helppo löytää tiloja ja palveluja käyttöönsä eri sijainneista: koti voi löytyä muutamaksi viikoksi naapurikylästä (airBnB tai Helsingissä Helsinki B&B), työpiste voi vaihtua viikoittain (Mushrooming) ja palavereitakin voi järjestää vaihtelevasti eri paikoissa (Kontoret). Juhla- ja kokoustilaa puolestaan on tarjolla useissa eri palveluissa (esimerkiksi Venuu ja Sauna2).

Olemassa oleville tilanvälityspalveluille on tyypillistä se, että ne mielletään joko erityiseen tapahtumaan (lomat ja juhlat) tai työhön liittyväksi. Lisäksi tilan käyttäminen voi olla iso menoerä. Usein ihmiset kuitenkin tarvitsevat erilaisiin käyttötarkoituksiin soveltuvia tiloja arjessaan. Tällöin oleellista on, että tila löytyy kodin läheltä edullisesti ja joustavasti. Tämä oivallus synnytti Kliffan – uuden urbaanin tilanvälityspalvelun.

Taloyhtiöiden tilat jakoon

Taloyhtiöiden syövereihin on piilotettu monia suomalaisten arkea tukevia tiloja ja palveluita. Nämä palvelut ovat kuitenkin vain harvoin myös muiden kuin taloyhtiön omien asukkaiden käytössä. Kliffan tavoitteena on mahdollistaa juuri näiden tilojen jakaminen laajemmalle käyttäjäkunnalle ja siksi Kliffa onkin ainutlaatuinen palvelu. Tilojen omistajat hyötyvät taloudellisesti tilojen käytön lisääntymisestä ja kuluttajat saavat käyttöönsä laajemmat lähipalvelut. Kliffa-palvelusta kuluttaja löytää monipuolisen ja edullisen tilavalikoiman, josta löytyy tilaa useisiin eri käyttötarkoituksiin aina saunomisesta askarteluun.

Myös julkisyhteisöt ovat heränneet joustavampaan tilankäyttöön. Esimerkiksi Helsingin kaupunki testailee tiettyjen tilojen ja resurssien jakamista uudella tavalla (Varaamo). Kaupungeilla onkin hallussaan suuret määrät tiloja, joiden väliaikaiskäytön lisääminen mahdollistaisi niin harraste- kuin liiketoimintaa. Ongelmana näiden tilojen käyttämiselle tuppaa olemaan jäykät ja hitaat varauskäytännöt.
Kuva1_Kliffa_tilanvarauspalveluiden viidakossa

Kliffa tilanvälityspalveluiden viidakossa. 

Tilan jakamisen henkinen hankaluus

Suomalaiset nauttivat omasta tilasta. Kun tila on kerran saatu, siitä pidetään kynsin ja hampain kiinni, ihan niinkuin muistakin etuuksista. Uusia tuulia on kuitenkin havaittavissa ja jakamistalouden luomat mahdollisuudet pikkuhiljaa lisääntyvät. Kuka olisi uskonut vielä kymmenisen vuotta sitten, että suomalaiset majoittaisivat vieraita ihmisiä omiin koteihinsa?

Kotien ja taloyhtiöiden tilojen avaaminen omien asukkaiden ulkopuolisille herättää ihmisissä paitsi kiinnostusta, mutta myös varautuneisuutta. Kun ihmiset oikein pääsevät vauhtiin, maalaillaan jo kauhukuvia tuhoutuneista rakennuksista ja kaiken maailman hämärähommista. Huoli turvallisuuteen liittyvistä seikoista on tietenkin otettava vakavasti yhteisten tilojen jakamiseen keskittyvissä palveluissa. Toistaiseksi tilanvälityspalvelut luottavat digitaaliseen tunnistautumiseen, käyttöehtojen tarkkaan määrittelyyn ja vuokravakuuksiin. Digitaalisten palveluiden ja älykkäiden lukitusjärjestelmien kehittymisen myötä myös erilaiset kulunvalvontaan liittyvät palvelut ovat enenevissä määrin mahdollisia taloyhtiöille ja muille tilanomistajille. Tämä osa-alue on erityisesti otettu huomioon Kliffan kehityksessä, mikä erottaa sen muista tilanvälityspalveluista.

Kliffa-palvelun perustana on palvelun tekeminen yhdessä käyttäjien kanssa. Uskomme, että yhteiskehittämisen kautta löydämme parhaimmat ratkaisut ja ideat kaupunkilaisten tarpeisiin. Siksi käyttäjälähtöisyys on avainasemassa Kliffa-palvelun luomisessa: tilojen selaamisen, varaamisen, maksamisen ja niihin sisään pääsemisen on oltava helppoa ja yksinkertaista.

Haluatko olla mukana luomassa uudenlaista asumiskulttuuria? Kliffa etsii nyt taloyhtiöitä syksyllä toteutettavaa pilottia varten. Mikäli taloyhtiösi tilojen jakaminen kiinnostaa, ota meihin yhteyttä: hello(at)kliffainnovations.com

Tämän postauksen on kirjoittanut Riina Haavisto Kliffa Innovations Oy:stä.
Lisätietoa Kliffasta: http://kliffainnovations.com/kliffa/

 

Uusi 16 toimialan Collaborative Economy Honeycomb

Crowd Companies Councilin perustaja Jeremiah Owyang Silicon Valleystä on julkaissut 10.3.2016 uuden kolmannen versionsa Collaboration Economy Honeycomb -kuvaajastaan, joka kuvaa jakamistalouden eri aloja. Vuoden 2014 versiossa jakamistalouden aloja oli 12 ja nyt alojen määrän katsotaan olevan 16. Edellisten lisäksi kuvaajaan on lisätty toimialat maine- ja tietohallinta, työntekijätuki, liikennepalvelut ja kauneusala (Reputation and Data, Worker Support, Mobility Services, and the Beauty Sector).

Muistetaan, että alalla on toki paljon toimijoita, joita ei ole mainittu tässä kuvaajassa, mutta jotka silti sijoittuvat tämänhetkiseen kuvaan jakamistalouden levittäytymisestä.

Lue Jeremiah Owyangin kirjoituksen, josta voi tilata kuvaajan suurennoksen on täällä.

Honeycomb3_highres.jpg

Jakamistalouskeskustelu täytti pikkuparlamentin auditorion

Anna Kontula avasi tulevaisuusvaliokunnan jakamistaloutta käsittelevän avoimen kuulemistilaisuuden.

Anna Kontula avasi tulevaisuusvaliokunnan jakamistaloutta käsittelevän avoimen kuulemistilaisuuden.

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta järjesti 2.3.2015 kuulemistilaisuuden jakamistaloudesta. Tilaisuuteen osallistui noin 50 kansanedustajaa ja asiantuntijaa. Keskustelijoiden konsensus oli varsin selvä: jakamistalous tulee muuttamaan yhteiskuntaamme dramaattisella tavalla tulevina vuosina, ja nyt poliittisten päättäjien on tärkeää hahmottaa, miten varmistetaan se, että yhteiskunnan rakenteet pysyvät mukana kehityksessä. Tässä postauksessa käydään läpi tilaisuuden keskeinen sisältö. Tilaisuus tallennettiin videolle, jonka voit katsoa tästä.

Verotus, työntekijästatus, sosiaaliturva, vakuutukset

Kansanedustaja ja tulevaisuusvaliokunnan jakamistalous-hanketyöryhmän puheenjohtaja Anna Kontula totesi avauspuheenvuorossaan, että käsillä on kaksi suurta murrosta: yhtäällä pirstoutuva työelämä ja toisaalla digitalisaatio. Hän näki jakamistalouden kattoterminä, joka tietyistä puutteistaan huolimatta sopii tässä vaiheessa kattamaan tiettyä ilmiöjoukkoa. Dosentti Mats Nylund tarkensi määrittelyä ja totesi, että tutkijat alkavat olla kohtuullisen yksimielisiä jakamistalouden kolmesta ydinkomponentista.

  1. Alikäytössä olevien resurssien hyödyntäminen
  2. Yksittäiset kuluttajat palveluiden tuottajina (vertaistalous)
  3. Teknologiset alustat toiminnan fasilitoijina.

Kontula totesi, että yhteiskunnan kannalta jakamistalous tuo haasteita ainakin neljällä osa-alueella.

  1. Verotus (harmaa talous, aikapankkitoiminnan verotus, ylikansallisten alustojen veronkierto)
  2. Työntekijästatus (jakamistaloudessa ihminen ei mene perinteisiin ”yrittäjä” tai ”työntekijä” -määrittelyihin.
  3. Sosiaaliturva (miten hallita tilannetta, jossa ihmisten tulovirta muodostuu pienistä puroista)
  4. Vakuutukset

Kontula ilmaisi huolensa siitä, että suomalaiset poliitikot reagoivat maailman muuttumiseen usein jälkijunassa muihin maihin verrattuna. Hän toivoi, että Suomi voisi tällä kertaa olla etulinjassa.

Alustoille velvollisuus ilmoittaa käyttäjien ansiot?

Valtiovarainministeriön erityisasiantuntija Antti Sinkman kertoi, että VM suhtautuu jakamistalouteen lähtökohtaisesti positiivisesti. ”Resurssien käytön tehostaminen on hyvä asia kansantalouden ja kilpailukyvyn kannalta.”

Verotuksen näkökulmasta Sinkman näki jakamistaloudessa kahdenlaisia haasteita. Toisena on verotuksen neutraalius: miten varmistetaan, että ammattimainen palveluntarjoaja ja yksittäinen palveluita jakamistalouden alustan kautta tarjoava kuluttaja ovat verotuksen suhteen samalla viivalla, jottei jälkimmäinen saa kohtuutonta kilpailuetua. Toisekseen Sinkmania huoletti se, että alustojen käyttäjät eivät tyypillisesti ole työsuhteessa alustoihin, jolloin verotulojen ilmoittaminen jää käyttäjien itsensä vastuulle. Sinkman esitti pelkonsa siitä, että suuri osa näistä tuloista jää ilmoittamatta ja on näin harmaan talouden piirissä.

Ratkaisuksi Sinkman ehdotti, että alustat voitaisiin velvoittaa ilmoittamaan kuluttajien tulot verottajalle. Esimerkiksi Uberin pitäisi siis tällöin ilmoittaa kuskiensa tulot kunkin maan verohallinnolle. Sinkman totesi kuitenkin, että on tärkeää varmistaa, etteivät nämä velvoitteet aseta kohtuuttomia vaatimuksia pienille kotimaisille jakamistalouden toimijoille.

”Uber app” ja tulorekisteri

Dosentti Pasi Mäenpää Helsingin yliopistosta otti asiaan toisenlaisen näkökulman: sen sijaan, että asetetaan alustoille velvoitteita, raportoinnista voitaisiin tehdä helpompaa kuluttajille. Mäenpää kertoi, että Virossa kehitetään jo (muun muassa EU:n tuella) ”Uber appia”, jonka avulla jakamistalousalustojen käyttäjät pystyvät ilmoittamaan tulonsa helposti. Suomessa puolestaan ollaan kehittämässä tulorekisteriä, joka voisi helpottaa kuluttajan elämää merkittävällä tavalla kokoamalla jakamistalouden alustoista saatavat tulot yhteen paikkaan. Mäenpää ehdotti, että valtio voisi ottaa kansalaisaktivistit mukaan vastaavanlaisten palveluiden kehittämiseen.

Mäenpää ehdotti myös, että pienimuotoisten tulojen verovapautta voisi selvittää, jotta raportointiin kuluva aika ei syö pienistä tulovirroista saatavia hyötyjä. Hän ehdotti myös, että jakamistalouden verotuksesta voitaisiin tehdä uusi, valtion budjetista erillinen verotuksen muoto rahapelitoiminnan tapaan.

Kansalaispalkka tuomaan turvaa

Sosiaaliturvasta puhuessaan Kontula huomautti, että yksi ratkaisu tilanteeseen voisi olla ns. kansalaispalkka tai perustulo, jota on tarkoitus kokeilla nykyisellä hallituskaudella. Kansalaispalkka estäisi kannustinloukut, sillä sitä ei voi menettää tienaamalla, joten pienimuotoisten työrupeamien vastaanotto helpottuu.

Myös Mats Nylund käsitteli asiaa ja huomautti, että jakamistalous tarkoittaa siirtymää työpaikoista yksittäisiin työsuorituksiin, mikä aiheuttaa haasteita nykyiselle eläkejärjestelmällemme. Nylund ehdotti ratkaisuksi eläkekertymän irrottamista työsuhteesta ja mainitsi, että myös kansalaispalkka voisi auttaa. Nylund pohti, voisiko Suomi olla edelläkävijä jakamistalouden ja työelämän pelisääntöjen yhteensovittamisessa..

Lohkoketju ja hajautettu yhteiskunta

Sari Stenfors, kalifornialaisen Augmented Reality Instituten johtaja, käsitteli omassa puheenvuorossa ”lohkoketjua” (blockchain) ja sen tuomia mahdollisuuksia jakamistalouden helpottamiseen. Lohkoketju on eräänlainen avoin ja hajautettu tilikirja, johon voidaan merkitä kaikki ihmisten välillä tapahtuneet kaupat ja vaihdot sekä näistä saatu palaute. Mikään yksittäinen taho ei kontrolloi lohkoketjua, vaan se on täysin hajautettu järjestelmä, minkä vuoksi kukaan ei pysty peukaloimaan sitä tai kyseenalaistamaan sen luotettavuutta. Tunnetuin lohkoketjua tällä hetkellä käyttävä sovellus on virtuaaliraha Bitcoin, mutta lohkoketjua voi käyttää myös moniin muihin tarkoituksiin. Stenforsin mukaan lohkoketjun hyödyntäminen jakamistalouden palveluissa voisi lisätä luottamusta ja läpinäkyvyyttä käyttäjien välillä, kun kaikki transaktiot tallennetaan kaikille avoimeen lohkoketjuun.

Sitran Vesa-Matti Lahti ehdotti, että verottaja voisi olla asiassa aloitteellinen ja hyödyntää lohkoketjuteknologiaa. Teknologian tuoman läpinäkyvyyden avulla olisi mahdollista kitkeä harmaata taloutta.

Mats Nylund huomautti, että toivoa ei kuitenkaan laittaa liikaa teknologiaan. Hän huomautti, että vaikka jakamistaloudesta ja sittemmin lohkoketjusta on toivottu pelastajaa, on kaikessa kuitenkin lopulta kyse siitä, millaisin tavoin ihmiset päättävät yhteiskuntansa järjestää. Tätä työtä teknologia ei voi tehdä puolestamme.

Lohkoketjusta lisätietoa haluaville suosittelen näitä kahta videota.

Millaista jakamistaloutta haluamme?

Anna Kontula huomautti avauspuheenvuorossaan, että koska jakamistalouden sateenvarjon alle mahtuu niin monenlaisia ilmiöitä, on tärkeää keskustella myös siitä, millaista jakamistaloutta haluamme Suomeen ja millaista emme. Tätä keskustelua ei Kontulan mukaan ole Suomessa vielä kunnolla aloitettu.

Mats Nylund totesi, että jakamistalous voi olla joko osa nykyisenlaista markkinataloutta, suunta kohti parempaa, tai jotain vielä nykyisenlaista markkinataloutta pahempaa. Stadin Aikapankin Ruby van der Wekken otti asiaan kantaa voimakkaasti kantaa ja totesi, että jakamistaloutta ei pidä jättää ainoastaan kansainvälisten suuryritysten rahantekokoneeksi, vaan meidän pitää tukea ennen kaikkea ruohonjuuritasolla tapahtuvaa, positiivisia yhteiskunnallisia vaikutuksiaa aikaansaavaa toimintaa. Asiasta on keskustelu aiemmin myös tässä blogissa, oma aiempi puheenvuoroni käsitteli juuri tätä dilemmaa.

Pasi Mäenpää totesi, että jakamistalous voi parhaimmillaan mahdollistaa tulevaisuuden, jossa yhteiskunnallinen valta, sosiaaliset rakenteet ja markkinaehtoisten hyödykkeiden tuotanto jakautuvat tasa-arvoisempaan ja laaja-alaisempaan suuntaan. Meidän on kuitenkin tehtävä töitä sen eteen, että tämä tulevaisuuden visio todella toteutuu, ja se vaatii oikeita ratkaisuja myös poliittisilta päättäjiltä.

Täydennetty: Jakamistalous-kuuleminen eduskunnan pikkuparlamentin auditoriossa 2.3.2016

 

Pikkuparlamentti

Tulevaisuusvaliokunnan avoin kuuleminen jakamistaloudesta

Keskiviikkona 2.3.2016 kello 09.00 – 11.15
Pikkuparlamentin auditorio, käyntiosoite Arkadiankatu 3, Helsinki
Ilmoittautuminen su 28.2.2016 mennessä: TuV@eduskunta.fi

Kuulemistilaisuuteen mahtuu noin sata henkeä ja kuulemista voi seurata myös netistä: https://www.eduskunta.fi/FI/Sivut/Live.aspx

Lisäys: Tilaisuus videoitiin ja voit katsoa se tästä. Lue jakamistalous.fi -postausta tilaisuudesta tästä.

Tilaisuus on järjestetty yhteistyössä Sitran kanssa.

Mitä jakamistalous on?

Jakamistalous (sharing economy) tarkoittaa rajallisten yksityisten hyödykkeiden vaihtoa ja yhteiskäyttöä sekä tämän mahdollistamista erityisesti uuden teknologian avulla. Jakamisen kohteena voi olla tavaran omistusoikeus (esim. myynti- ja vaihtotorit), rajoitettu käyttöoikeus (esim. Spotify, sohvasurffaus) tai kyse voi olla palvelujen myynti, vuokraus, vaihto tai lahjoitus (esim. TaskRabbit, Aikapankki). Jakamistalouden kohteena voi olla myös pääoma (vertaislaina- ja joukkorahoitusinstrumentit).

Vuonna 2011 Times nimesi jakamistalouden niiden kymmenen idean joukkoon, jotka muuttavat maailman. Vuonna 2013 talouslehti Forbes nosti kansijutukseen Airbnb:n, jonka arvoksi arvioitiin jo tuolloin 2,5 miljardia dollaria. Varsinkin kesän ja syksyn 2015 aikana jakamistaloudesta on keskusteltu maailmassa ja myös Suomessa erittäin paljon.

Muun muassa seuraavista asioista keskustellaan tulevaisuusvaliokunnan avoimessa kuulemisessa. 

  • Miten jakamistalous vaikuttaa verokertymään? Aikapankkitoiminnassa ja muussa vertaisavussa ei välttämättä liiku rahaa lainkaan. Suurilla nettialustoilla tapahtuvassa välitystoiminnassa verot taas maksetaan usein muualle kuin Suomeen.
  • Onko vakuutuslainsäädäntömme ajan tasalla? Esimerkiksi autojen yhteiskäyttöpalveluita on haitannut se, että vakuutusyhtiöillä ei ole tarjota toimintaan soveltuvia vakuutuksia.
  • Miten yhteiskunnalliset palvelut ja tulonsiirrot (työttömyysturva, päivähoito jne.) sopivat yhteen luonteeltaan pirstaleisen jakamistalouden kanssa? Miten jakamistalouden yleistyminen vaikuttaa ihmisten rahantarpeeseen ja yhteiskunnan tulonjakoon?
  • Miten julkisen sektorin datapankkien avaaminen/käytettävyys kytkeytyy jakamistalouteen?
  • Miten julkisia tiloja pitäisi kehittää, jotta se tukisi/ehkäisisi jakamistaloutta?

Ohjelma

8.15 alkaen sisäänpääsy Pikkuparlamentin turvavalvomon kautta (varautukaa todistamaan henkilöllisyys)

9.00 Tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen avaa kokouksen

9.05 Miksi jakamistalous on tärkeää? Kansanedustaja Anna Kontula

9.10 Jakamistalous Suomessa. Tutkija Mats Nylund, yliopettaja, dosentti, Ammattikorkeakoulu Arcada

9.30 Suomalaisia esimerkkejä jakamistaloudesta:

Pauliina Seppälä, perustaja, Nappi Naapuri, naapurustojen uusi sosiaalinen media
Heikki Waris, perustaja, PiggyBaggyn Naapuriapu-kotiinkuljetukset

9.40 Miten kyborgit organisoivat? Johtaja Sari Stenfors, Augmented Leadership Institute, California

10.10 Keskustelu

10.20 Jakamistalous ja verotus. Pasi Mäenpää kaupunkisosiologian dosentti Helsingin yliopisto

10.30 Kommenttipuheenvuoro. Ylitarkastaja Petri Manninen, Verohallitus

10.40 Kommenttipuheenvuoro. Erityisasiantuntija Antti Sinkman, Valtionvarainministeriö

10.50 Keskustelu

11.15 Kuuleminen päättyy

Kauppatieteiden tohtori Sari Stenfors toimii johtajana Augmented Leadership -instituutissa, joka on Kaliforniassa toimiva bisneksen ja yleishyödyllisyyden yhdistävä yhteiskunnallinen yritys. Augmented Leadership -instituutti auttaa organisaatioita toimimaan paremmin virtualisoituvassa ympäristössä. Sari on myös innovatiivista yrittäjyyttä Afganistanissa ja muilla yhteiskunnallisesti epävakailla alueilla opettavan Innovation Democracy -järjestön johtaja. Sari on mukana useissa akateemisissa projekteissa, joissa tutkitaan virtualisoitumisen vaikutuksia työhön, muun muassa Stanfordin yliopiston kanssa. Hän tekee myös konsultointia, opetustyötä ja toimii useiden distruptiivisiin uusiin liiketoiminta-alueisiin keskittyvien kasvuyritysten hallituksessa ja neuvonantajana.

Tilaisuuteen voi halutessaan tuoda salin takaosaan siihen varatulle pöydälle omia jakamistalouteen liittyviä esitteitä.

Jakamistalous.fi on välittänyt tiedon tilaisuudesta eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan pyynnöstä.