Vaatiiko jakamistalous yhteisöllisyyttä? Ei, mutta joukkorahoituskampanjan onnistuminen vaatii.

SharingEconomySwissKnife_small_800.jpg
Tekstin ovat kirjoittaneet Liiterin projektipäällikkö Juuso Lautiainen ja markkinointipäällikkö Henni Ahvenlampi CoReorient Oy:stä. Henni on myös yksi jakamistalous.fi -päivittäjistä.

Jakamistaloutta vai käyttöoikeustaloutta?

Harvard Business Review ravisutti kuuluisassa artikkelissaan The Sharing Economy Isn’t About Sharing at All, että jakamistaloudessa ei ole lainkaan kyse jakamisesta, vaan oikeudesta käyttää tuotteita ja palveluita maksua vastaan. Kirjoittajat toteavat, että perheen kesken tavaroita voidaan jakaa ilman rahanvaihtoa luottamuksesta omistajien ja lainaajien välillä. Mutta kun käyttäjien väliin tulee yritys, muuttuu toiminta jakamisesta toisen tavaroiden käyttöoikeudesta maksamiseen.

He tutkivat muun muassa ZipCaria, maailman suurinta autojen vertaisvuokrauspalvelua ja saivat selville, että käyttäjät eivät kokeneet niitä velvollisuudentunteita toisiaan kohtaan, joita heille tulee lainatessaan toiselta ihmiseltä suoraan jotain asiaa ilmaiseksi. Palvelun käyttäjät maksoivat toisten ihmisten autojen käytöstä ja kokivat palvelun samantyyppiseksi kuin hotellin käytön: muutkin käyttävät samoja autoja, mutta muita auton käyttäjiä ei silti tarvinnut tavata. Käyttäjäkeskeinen ZipCar oli jossain vaiheessa pyrkinyt järjestämään tapaamisia käyttäjiensä kanssa sekä luomaan yhteishenkeä, mutta taktiikka ei ollut tuottanut tulosta. Muita käyttäjiä ei nähty luotettavina vertaiskäyttäjinä, vaan lähinnä toivottiin, että yritys, eli ZipCar, huolehtisi, että palvelu toimii reilusti.

Harvard Business Review:n artikkelin kirjoittajat olivat huomanneet saman ilmiön kyytipalvelu Lyftin kanssa. Verrattuna Uberiin, Lyft mainostaa itseään ”Olemme auton omistava ystäväsi” ja alleviivaa autokyydin jakamista, kun taas Uberin iskulause on ”Parempi, nopeampi, ja halvempi kuin taksi”. Tuloksena on Uberin huomattavasti kovempi ja suuremmaksi kasvanut business.

Moderni jakamistalous antaa käyttöoikeuden, mutta ei pakota sosiaalisuuteen

Helsingin Teurastamolla on ollut syksyn ajan arkea helpottava 24h-laitevuokraamo Liiteri, josta on saanut helposti myös muita kestävää elämäntapaa helpottavia palveluita. Palvelun vakinaistamisen joukkorahoituskampanja on tällä hetkellä meneillään Joukonvoimassa.  

ZipCarin lailla myös Liiterin kehittäjät päättivät järjestää pikkujoulut käyttäjilleen ymmärtääkseen käyttäjiensä tarpeita paremmin. Paikalle tulikin yksi ihminen (kiitos Paula!). Suuremman henkilökohtaisen glögi- ja piparimäärän lisäksi kehittäjät jäivät pohtimaan yhteisön roolia palvelussa eli työvälineiden yhteiskäytössä ja korjauskulttuuria edistävien palveluiden käytön helpottamisessa.

Liiteri-palvelussa pääsy harvoin käytettäviin hyödyllisiin kodin kunnostus- ja siivousvälineisiin kuten höyry- ja tekstiilipesureihin ja eri sähkötyövälineisiin on tehty niin helpoksi kuin pienillä resursseilla on ollut mahdollista. Palvelua tuottava yritys CoReorient, joka tuottaa myös muita reiluja jakamistalouspalveluita, omistaa vuokrattavat laitteet. Käyttäjän ei laitetta noutaessaan tarvitse tavata edes Liiterin työntekijää – jos ei halua! Vuokralaitteen saa noudettua 15-25 vuorokausihintaan HSL-kortilla Helsingin Kalasataman Teurastamolla olevasta Liiteri-kontista ympärivuorokauden itselle sopivaan aikaa. Käyttäjien ei tarvitse osallistua yhteisön toimintaan hyödyntääkseen yhteiskäyttöpalvelua, mutta käyttäjien toiveita ja ehdotuksia kuunnellaan aktiivisesti ja toteutetaan aina mahdollisuuksien mukaan.

Tue kestävää kaupunkikulttuuria ja osallistu Liiteri-palvelun joukkorahoituskampanjaan

Mikäli kaipaat Liiterin tyyppistä palvelua arkeesi, sen kehittäjät toivovat sinulta henkilökohtaista apua osallistumisella joukkorahoituskampanjaan. Liiteri ei nimittäin jatku ellei kampanja saa joukkorahoituksen minimitavoitetta, eli 4000€, kasaan perjantaihin 16.12.2016 mennessä.

Joukkorahoittaminen ei onnistu ellei ole yksilöitä, kuten sinua ja minua, jotka rakentavat ja rahoituksellaan mahdollistavat haaveita niiden alkutaipaleella. Liiteriä kehittävän CoReorient oy:n yrityskumppaneina hankkeessa ovat K-rauta -ketju ja SER-Kierrätys, jotka ovat luvanneet tuplata tukieurosi. Eli kun rahoitat kympillä kehityskassaan kilahtaakin 20€!

Jos et tarvitse Liiterin palveluita itse juuri nyt, osta arkea helpottavia joukkorahoitusvastikkeita ja tee jouluteko osoitamalla ne Vailla vakinaista asuntoa ry:lle. VVA tukee asunnottomuuden kanssa kamppailevia valtakunnallisesti ja käyttää saadun tuen Helsingin Kalliossa sijaitsevan matalan kynnyksen olohuone Vepan putsaamiseen ja kunnostamiseen.

Osallistu Liiterin joukkorahoituskampanjaan: joukonvoima.fi/liiteri

Verkkopalvelun yhteiskäytön sujuvuus – tulevaisuuden kilpailuetu?

Verkkopalveluja suunnitellessa käyttäjäksi oletetaan tavallisesti yksilö. Usein tämä on aivan perusteltua, sillä arkielämässä on paljon tilanteita, joissa esittäydymme ja toimimme yksilöinä. Varsinkin jakamistalouden kohdalla oletus ominpäin toimivasta käyttäjästä voi kuitenkin olla ongelmallinen: Tilat, tavarat ja arki ovat usein yhteisiä ja jaettuja. Kun tällaisten yhteisten resurssien ”omistajat” ryhtyvät jakamaan niitä lähipiirin ulkopuolelle, tarvitaan niin yhteisymmärrystä kuin yhteistoimintaakin.

Verkottunutta vieraanvaraisuutta ja käyttäjätilien yhteiskäyttöä käsittelevässä tutkimuksessani haastattelin Couchsurfingin kautta sohvasurffaajia kodeissaan majoittavia pariskuntia, perheitä ja kämppiksiä. Tutkimus toteutettiin kesällä 2012 Yhdysvalloissa. Tutkimukseen osallistuneissa kotitalouksissa verkottuneen vieraanvaraisuuden tarjoamista koordinoitiin yleisesti yhden, yhteisen profiilin kautta.

3169836251_22162b58f5_o

Vaikka Couchsurfing antaa käyttäjille mahdollisuuden profiloitua monihenkiseksi kotitaloudeksi, palvelun tuki käyttäjätilin yhteiskäytölle on rajallinen. Haastattelujen pohjalta yhteiskäyttöön liittyy kolme päähaastetta:

  1. Useamman henkilön esitteleminen yhdessä profiilissa: Miten esitellä selkeästi ja kattavasti sekä koti että siellä asuvat ihmiset?
  2. Vierailuita koskevien neuvottelujen koordinointi: Kuka saa tiedon majoittumispyynnöistä? Kuka päättää kenet kutsutaan? Kuka pitää yhteyttä potentiaalisiin vierailijoihin? Kuka kirjoittaa arviot vierailun jälkeen – ja kenen mielipide niissä ilmaistaan?
  3. Yhdessä kartutetun maineen reilu hyödyntäminen: Jos profiili ei tunnu aidosti yhteiseltä, kenelle hyvästä majoittamisesta karttuva maine kertyy? Onko kaikilla kotitalouden jäsenillä yhtäläinen mahdollisuus hyödyntää sitä?

Jos retoriikkaa mainetaloudesta on uskominen, verkkopalveluiden välittämästä toiminnasta karttuvat digitaaliset jäljet ovat jatkossa yhä suuremmassa roolissa, kun ihmiset arvioivat ja päättävät kenet majoittaa, ketä auttaa, ja kenen kanssa käydä kauppaa. Jos resursseja annetaan käyttöön rahaa vastaan, on ratkaistava myös se, kenen taskuun osallistumisesta saatavat rahat kuuluvat. Jakamistalouden yleistyessä ja arkistuessa käyttäjätilien yhteiskäyttön toimivuus edistää oikeudenmukaisten ja reilujen sosiaalisten rakenteiden luomista ja tukemista.

Jatkossa käyttäjätilin jakavien ihmisten yhteispelin tukeminen voikin olla jakamistalouteen keskittyvälle verkkopalvelulle kilpailuetu. Yhteiskäytön sujuvuus lisää jakamistalouden sosiaalista luistoa ja kannustaa osallistumaan.

Yhteiskäyttöä ja verkottunutta vieraanvaraisuutta käsittelevä artikkelini Account Sharing in the Context of Networked Hospitality Exchange (ennakkoversio pdf-formaatissa) julkaistaan helmikuussa  CSCW 2014 -konferenssissa Baltimoressa, Yhdysvalloissa.

Kuva: http://www.flickr.com/photos/plutor/3169836251/sizes/m/